Klassista hierontaa

Kävin viimeksi hieronnassa, kun sain työkavereiltani lahjakortin muutamaan hierontaan täytettyäni 60 vuotta. Sen jälkeen on pitänyt mennä monta kertaa hierontaan Suomen Urheiluhierojaopistolle, mutta aina se vain on jäänyt. Talvella on ollut kiirettä vapaaehtoistyön ja kuntoilun takia ja kesällä olen ollut niin paljon muualla, että en ole ehtinyt.

Viime jouluna sain tyttäreltäni lahjaksi tunnin hieronnan, joka oli voimassa 8 kuukautta. Ensiksi ajattelin, että käytän lahjakortin keväällä. Aika riensi kuitenkin ja asia unohtui. Vasta kesäkuun lopulla asia tuli uudelleen mieleen. Voimassaoloaika oli jo menossa umpeen, mutta onneksi sain varattua itselleni hieronnan heinäkuun alkuun.

Kesäkuun alussa postiluukusta tipahti yllä oleva ilmoitus, jossa luvattiin hierontaa opiskelijatyönä huippuedullisesti. Aluksi en kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Mutta kun olin käynyt ilmaishieronnassa ja sama ilmoitus tipahti uudestaan postiluukusta, silloin aloin miettimään hieronnan jatkamista. Niskani on ollut viime aikoina jonkin verran jäykkä ja pohjelihakset hieman jumissa. Lisäksi hierontapaikka on lähellä asuntoani, joten sekin oli hyvä asia ja auttoi päätöksenteossa. Niinpä tilasin ajan klassiseen hierontaan internetin kautta. Nyt olen käynyt siellä neljä kertaa. Minulla oli joka kerta eri hieroja. Olen ihan tyytyväinen hieronnan tulokseen. Pääkin kääntyy nyt paremmin kuin aikaisemmin. Mahdollisesti jatkan joskus myöhemmin.

Esitteessä mainitut hinnat ovat voimassa heinäkuun loppuun saakka. Saa nähdä, mitkä ne ovat elokuun alusta lähtien.

Osaako joku sanoa, kuinka usein hieronnassa pitäisi käydä? Vai pitääkö mennä vain silloin, kun paikat ovat jumissa? Hyviä neuvoja kaivataan.

Pyöräillen Tallinnassa

Kun palasin pyörämatkalta Tukoholmasta viime kesäkuussa, suunnittelin jo silloin vastaavaa matkaa Tallinnaan. Viime viikonloppuna se sitten toteutui tuttavani kanssa.

Pääkohteina olivat käynti Rocca Al Maren ulkoilmamuseossa, entisen työkaverini tapaaminen ja polkupyörämatka Piritaan.

Kun laiva saapui iltapäivällä Tallinnan satamaan, kävimme ensiksi hotellissa. Tämän jälkeen lähdimme sitten pyörällä kohti Rocca Al Marea. Ulkoilmamuseo on laajalla alueella, joten oli hyvä, että pyörä oli mukana. Sillä pääsimme mukavasti liikkumaan museoalueella. Siellä on myös ravintola, jossa söimme virolaista perinneruokaa mulgipuderia.

Kun illalla palasimme Tallinnan keskustaan, menimme tapaamaan entistä työkaveriani Mattia ja hänen vaimoaan. Heillä on on ihastuttava pieni yksiö aivan kaupungin keskustassa, mutta silti rauhallisella paikalla. Kiitokset omistajille, että saimme nähdä somasti sisustetun vapaa-ajan asuntonne.

Seuraavana päivänä lähdimme heti aamupäivällä kohti Piritaa. Päivä oli melko tuulinen. Pyöräreitti oli erinomainen, mutta kun tuuli oli vastainen, siirryimme rannalta puiston puolelle ja pyöräilimme metsän siimeksessä Piritaan saakka. Takaisin tulimme rantatietä pitkin, sillä tuuli oli nyt myötäinen eikä tarvinnut kuin kevyesti käyttää polkimia. Kaupungin keskustaan saavuttuamme tutustuimme vielä Kalamajan alueseen ja Lennusadam-merimuseoon.

Ulkoilmamuseon kahden eri olkikattoisen vanhan virolaisen talon pihalla.

Museoalueella oli paljon sammaleen peittämiä kiviaitoja.

Useita vanhoja tuulimyllyjä oli museoalueella koristeina.

Museoalueen ravintolassa söimme virolaista perinneruokaa mulgipuderia.

Raatihuoneentorilla kiinnitti huomiota turistien vähäinen määrä.

Piritan urheilukeskuksessa nuoret pojat ja tytöt harjoittelivat pyöräilyä velodromilla.

Piritan luostarin jäännökset

Piritan joki ja Piritan satama-aluetta

Lennusadam-merimuseossa oli paljon nähtävää. Tutustuimme mm. Lembit-sukellusveneeseen.

Tallinnasta lähtiessämme laivaan tuli useita moottoripyöräilijöitä ja polkupyöräilijöita.

Ovatko matkakohteet tuttuja lukijoille? Oletko tehnyt pyöräilymatkaa Tallinnaan?

Valokuvia Jämijärven lomalta

Vajaan viikon lomaan Jämijärvellä tuttavani kanssa sisältyi monenlaista tapahtumaa. Poimin mustikoita. Kävimme kesäteatterissa. Olimme melomassa läheisellä joella. Siskon poika valmistui sähköinsinööriksi ja olimme sitä juhlimassa. Tarjoilu oli erinomaista. Kiitokset juhlan järjestäjille.  Lopuksi kävimme vielä serkkuni mökillä saunomassa ja uimassa maukasta ruoka- ja juomatarjoilua unohtamatta. Kiitokset illan emännälle ja isännälle.

Mustikoiden poiminta jäi tällä kerralla aika vähäiseksi. Mutta onhan tässä vielä aikaa poimia myöhemmin.

Kesäteatterissa Ikaalisissa kävimme katsomassa näytelmän Maajussin perintö.

 Jyllinjoki on lähellä vapaa-ajan asuntoani. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun kävin siellä melomassa.

Auringonlasku heinäkuun iltana.

Kirkasvetinen puro laskee Jämijärveen.

Vapaa-ajan taloni lähistöllä harjun päällä on kaksi laavua.

Kanervien joukossa oli myös valkokukkainen lajike. Tietääkö joku, onko tämä sitten valkokanerva?

Serkkuni mökiltä avautui kaunis näköala järvelle. 

Doron ja Samsungin älykännykät koekäytössä

Sain Enterin kännykkäkoordinaattori Lealta kokeiltavaksi alkukesästä Doron ensimmäisen kosketusnäyttökännykän Doro PhoneEasy 740, jota Doro mainostaa myös älypuhelimeksi. Kosketusnäytön lisäksi se sisältää myös perinteisen fyysisen näppäimistön.

Doro PhoneEasy 740

Dorossa on 3,2 tuuman näyttö ja melko alhainen resoluutio eli 320 x 480. Siksi teksti ei ole kovin helposti luettavaa, vaikka kysymyksessä on senioripuhelin. Tekstin saa kyllä suurennettua esiin ponnahtavan plus-miinus-valinnan avulla, mutta silloin loppuu tila ja tekstiä joutuu selaamaan edes takaisin näytöllä. Koska kännykässä ei ole mikään tehokas prosessori (CPU), näytön vieritys ei ole kovin joustavaa. Se tapahtuu hieman nykien.

Fyysiset näppäimet ovat riittävän isot, joten niitä on helppo käyttää. Sen sijaan virtuaalinäppäimistössä ei ole kehumista. Koska näyttö on pieni, siihen ei saa riittävän isoa virtuaalinäppäimistöä, jota olisi helppo käyttää. Nakkisormisten on vaikea osua oikeaan merkkiin.

Kännykässä on normaalien puheluihin liittyvien toimintojen lisäksi mm. viestien, sähköpostin ja internetin käyttömahdollisuus ja 5 megapikselin kamera. Ajanhallintaan on käytettävissä kalenteri, hälytykset ja muistutukset. Viihdepuolelta mainittakoon FM-radio ja verkkoradio. Erikoisuutena kännykässä on suurennuslasi.

Doro PhoneEasy 740 ja Samsung Galaxy Mega 6.3

Olen jo pitkän aikaa perehtynyt puhletteihin. Puhletti on kännykän ja tabletin yhdistelmä, jossa näytön koko on välillä 5 - 6,9 tuumaa. Ensimmäisen Suomessakin myydyn puhletin Galaxy Noten julkisti Samsung. Siinä näytön koko on 5,3 tuumaa. Sitä seurasi Galaxy Note 2, jonka näytön koko on 5,5 tuumaa. Nämä olivat vielä minun mielestä liian pieniä järkevään käyttöön. Niinpä odottelin suurempikokoista puhlettia. Kun Samsung julkisti Galaxy Mega 6.3:n, ostin tällaisen omaan käyttöön. Näytön koko on 6,3 tuumaa kuten nimikin vihjaa. Tämä korvaa hyvin Google Nexus 7-tabletin, jonka luovutin pojalleni vaihtokaupassa.

Samsungin megakännykässä ei ole ollenkaan fyysistä näppäimistöä. Kun näyttö on suuri, virtuaalinäppäistökin on helppokäyttöinen ja sopii nakkisormisillekin ainakin vaaka-asennossa.

Alkunäyttötilan saa normaalitilan lisäksi myös ns. helppoon tilaan, jossa asettelu on yksinkertaisempi ja kuvakkeet ovat suurempia. Tämä voi olla avuksi uusille älykännyköiden käyttäjille ja ehkä senioreillekin.

Samsung Galaxy Megan helppo alkunäyttö

Ostin kännykän DNA Kaupasta. Ensimmäinen yritys epäonnistui. Halusin liittymän yhden vuoden kuukausimaksulla, mutta myyjien sähläilyn jälkeen liittymä tulostuikin 3 vuoden sopimuksella. Tämä mitätöitiin ja jouduin odottamaan vuorokauden ennen seuraavaa yritystä. Nyt sopimus tulostui oikein ja pääsin kokeilemaan kännykkää heti, kun otin uuden 50 megan 4G-liittymän.

Minulla on jo ennestään Soneran ja Saunalahden 4G-liittymät. Saunalahden 50 megan 4G-liittymä toimii kotonani hyvin sisätiloissa, mutta nopeus vaihtelee huomattavasti välillä 20 - 50 Mbps. Soneran 21 megan 4G-liittymä toimii kotonani vain yhdessä huoneessa aivan ikkunan vieressä ja tällöinkin nopeus jää monesti huomattavasti alle 21 Mbps.

DNA:n uusi 4G-liittymä oli minulle täysi yllätys. Latausnopeudet ovat olleet kotonani sisätiloissa säännöllisesti välillä 48 - 60 Mbps ja lähetysnopeudetkin melkein 30 Mbps. Yhteys on nopeampi kuin kiinteä 110 megan internet-liittymäni langattomasti käytettynä nykyisellä laitteistollani. Paremmalla reitittemällä pääsee kyllä lähes 100 Mbps langattomaan nopeuteen kokeilujeni perusteella.

Muutaman päivän käytön perusteella megakännykkä vaikuttaa todella käyttökelpoiselta. Vaikka painoa on 199 grammaa, se ei tunnu edes niin painavalta kuin Lumia 920-kännykkäni, koska paino jakauuu laajemmalle alueelle. Ja kännykkä mahtuu ainakin minun taskuihini. Tämä on tärkeää, koska en mielelläni kuljeta laukkuja mukana.

Onko muilla jo kokemuksia megapuhletista?

Viikonlopun retkivalokuvia

Kesäkuun lopulla kävin tutustumassa tuttavani kanssa Helsingin ympäristöön autoillen. Retkien tarkoitus oli näyttää italialaiselle ystävällemme Pietrolle Helsingin ja sen ympäristön nähtävyyksiä.

Ensimmäinen retkemme suuntautui Espooseen. Tutustustumiskohteena Nuuksiossa oli uusi Suomen luontokeskus Haltia. Tämän jälkeen siirryimme ystäväpariskuntamme kesämökille ruokailemaan ja saunomaan.

Toisella autoretkellämme tutustuimme Helsingin ja osittain Vantaan nähtävyyksiin.

Suomen luontokeskus Haltia ulkoa ja sisältä

Vantaan Vantaankoskella oli tutustumiskohteena Vanha Viilatehdas, jossa on nykyisin ravintola. Kiersimme myös joen rantoja kulkevan luontopolun.

Haltialassa sai seurata joessa liikkuvia kajakkeja sekä kotieläimiä. Ravintola Wanhassa Pehtoorissa söimme lounaan.

Poikkesimme myös Tuomarinkylän museossa.

Vuosaaressa tutustuimme mm. Aurinkolahden kanava-alueeseen ja hiekkarantaan.

Vuosaaren Kallahdessa saimme seurata leijasurffausta.

Onko leijasurffaus sinulle ennestään tuttu harrastus?