Mietteitä kännykän hankinnasta

Kännykät kehittyvät kovaa vauhtia. Puolen vuoden tai vähintään vuoden välein tulee aina uusia malleja valmistajilta. Uusi malli on aina entistä tehokkaampi ja siinä on yleensä uusia ominaisuuksia. Kun käyttöjärjestelmästä tulee uusi versio, vaatii se yleensä enemmän tehoa kännykältä. Tästä johtuen vanha kännykkä toimii hitaasti uudella käyttöjärjestelmällä ja sitä on hankala käyttää. Seurauksena on, että tarvitaan uusi kännykkä. Seuraavassa omakohtaisia kokemuksia uuden kännykän hankintaan liittyen.

Miksi uusi kännykkä?

Minulla on useita nyt jo osittain vanhaksi käyneitä kännyköitä. Nykyisin käytän pääasiassa vajaan vuoden vanhaa Applen kännykkää iPhone Xs Max. Siinä on melko hyvä kamera, mutta monissa Android-kännyköissä on jo huomattavasti parempia kameroita.

Koska olen Enter ry:n kännykkäopastaja, minun pitää tuntea myös Android-kännyköiden toimintaperiaatteita, jotta voisin opastaa henkilöitä, joilla on Android-kännykkä.

Minulla on vähän yli kolme vuotta vanha Android-kännykkä LG G4. Kun ostin kännykän, siinä oli käyttöjärjestelmäversio 6.0. Jostain syystä siihen ei ole sen jälkeen saanut uudempaa versiota. Nyt Android-käyttöjärjestelmästä on kohta tulossa uusi versio 10. 

Jotta pysyisin ajan tasalla myös Android-kännyköissä, päätin hankkia uuden Android-kännykän.

Vaatimuksia uudelle kännykälle

Kuvaan paljon kännyköilläni. Siksi kännykän kamerajärjestelmän pitää olla hyvä. Nykyisessä Apple-kännykässäni on kaksi erillistä kameraa: pääkamera ja telekamera, jossa on kaksinkertainen optinen zoom.

Nykyisin saa jo sellaisia Android-kännyköitä, joissa on 3-kertainen tai jopa 5-kertainen optinen zoom. Myös erillisiä kameroita voi Android-kännykässä olla 3, 4 tai jopa 5. Ajattelin, että sellainen kännykkä, jossa on 3-kertainen optinen zoom, riittää minulle. Kännykän kamerassa pitäisi olla myös erillinen pääkamera, telekamera ja ultralaajakulmakamera.

Kännykän hinta on myös tärkeä tekijä. Kun hankkii kakkoskännykkää, ei ole mitään järkeä maksaa lippulaivakännyköiden yli 1000 euron hintoja. Hintarajana minulla oli 500 euroa tai vähemmän.

Muut ominaisuudet ovat jo keskihintaluokan kännyköissä melko hyvät, joten niitä en käsittele erikseen.

Mihin kännykkään päädyin

Tutkin pääasiassa Huawein, OnePlusin ja Xiaomin kännyköitä.

Huawei julkaisi viime keväänä kännykkämallin P30 Pro. Tämä olisi selvä voittaja, mutta hintaa sillä on liikaa. Tällä hetkellä halvimman mallin hinta on 799 euroa. Telekamerassa on jopa 5-kertainen optinen zoom.

OnePlus 7 Pro oli myös vahva ehdokas, mutta halvimmillaan senkin hinta on yli 700 euroa.

Xiaomilta oli tulossa malli Mi 9T Pro, joka on nyt jo myynnissä. Tässä mallissa on melkein samat ominaisuudet kuin valitsemassani kännykässä, mutta ei aivan. Hinta on sama ja telekamerassa on 3-kertainen optinen zoom. Muistia on kuitenkin vähemmän.

Huawei julkaisee myös Honor-merkkisiä kännyköitä, jotka ovat hinnaltaan halvempia kuin Huawei-merkkiset kännykät. Elokuun puolivälissä tuli myyntiin malli Honor 20 Pro.

Honor 20 Pro ja bluetooth-kuulokkeet

Telekamerassa on 3-kertainen optinen zoom ja 5-kertainen ns. hybridizoom. Hintaa kännykällä on 499 euroa. DNA järjesti Honor 20-myyntikampanjan. Kännykän ostaja sai lisäksi Honor bluetooth-kuulokkeet. Tein kaupat ja nyt minulla on tämä kännykkä, jota olen käyttänyt tätä kirjoitettaessa vähän alle kaksi viikkoa.

Käyttökokemuksia

Uutta kännykkää olen toistaiseksi käyttänyt lähinnä valokuvaukseen. Kännykässsä on huippuluokan kamera, vaikka hinta on alle 500 euroa. 3-kertaisella optisella zoomilla saa erinomaisia kuvia.

Vanhankaupungin koski

Vanhankaupungin putous

Koska kännykän etu- ja takapuoli on lasia, se on erittäin liukas. Se vaatii ehdottomasti jonkinlaisen suojan. Itse olen tilannut netistä lompakkomallisen suojakuoren, mutta valitettavasti toimitusaika on pitkä. Siksi kännykkää täytyy nyt käyttää varoen.

Kännykkä on saanut Googlelta sertifikaatin, joten siihen pitäisi saada käyttöjärjestelmäpäivitykset normaalisti. Mutta aika näyttää, mihin Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota johtaa.

Onko lukijoilla kokemuksia kännykän kameran 3- tai 5-kertaisesta optisesta zoomista?

Hiihtämistä kaudella 2018 - 2019

Aloitan hiihtokauden syksyllä yleensä lokakuussa hiihtohallissa. Kun lunta on tarpeeksi myös ulkona, hiihdän pääkaupunkiseudulla. Viime vuosina olen käynyt hiihtämässä myös Lapissa.
Kun olen vapaa-ajan talollani talvella, minulla on mahdollisuus hiihtää myös siellä Jämin maastoissa.

Hiihtoa hallissa

Viime syksynä aloitin hiihdon Kivikon hiihtohallissa lokakuun loppupuolella. Kävin hiihtämässä siellä kolme kertaa.

Kivikon hiihtohalli

Paloheinän hiihtoladut

Paloheinässä aloitettiin noin kilometrin hiihtoladun lumetus lumitykeillä viime vuonna marraskuussa. Niinpä pääsin hiihtämään siellä ensimmäisen kerran marraskuun viimeisenä päivänä. Viime vuoden loppupuolella hiihdin vain kolme kertaa Paloheinässä kilometrin tykkilumiladulla.

Uutta lunta tykitetty Paloheinässä

Sairastuin flunssaan heti uuden vuoden päivänä. Silloin oli pidettävä taukoa hiihtämisessä. Vasta tammikuun puolessa välissä pääsin hiihtämään Paloheinän luonnonlumiladuille.

Paloheinän hiihtoladut

Hiihtoloma Saariselällä

Viime vuosina olen käynyt hiihtämässä Lapissa maalis-huhtikuussa. Tänä vuonna lähdin hiihtämään Saariselälle jo helmikuun ensimmäisellä viikolla. Sääennusteen mukaan lämpötilan piti nousta sillä viikolla, kun olin sinne menossa. Kävi kuitenkin aivan päinvastoin. Pakkasta oli pahimmillaan -30 astetta.

Saariselän hiihtoladut

Pakkanen ei kuitenkan estänyt hiihtoani. Neljänä ensimmäisenä päivänä pakkasta oli -25 - -28 astetta. Vaikka pakkasta oli melkoisesti, pystyin hiihtämään, kun oli aivan tyyntä metsälenkeillä. Kahtena viimeisenä päivänä lämpätila nousi noin 10 astetta ja silloin oli jo miellyttävä hiihtää. Vaikka oli kylmää, hiihdin 6 päivän aikana yhteensä 73 km.

Savotta-kahvila

Hiihtomahdollisuudet Jämijärvellä

Vapaa-ajan taloni ympärillä on kunnostettu latu, jota voi hiihtää.

Jämin hiihtoladut

Jämin hiihtokeskus on lähellä vapaa-ajan taloani. Sinne pääsee hiihtäen hoidettuja latuja pitkin. Siellä voi sitten hiihtää lisää esim. kuntolatujen reiteillä.

Välitilinpäätös

Tänä vuonna maaliskuun puoleenväliin mennessä olen hiihtänyt 255 km. Vielä pystyy hiihtämään kevätkaudella ja sitten taas ensi syksynä ainakin hiihtohallissa. Viime vuonna hiihdin yhteensä 658 km. Tänä vuonna ei ole enää mitään mahdollisuuksia päästä viime vuotiseen tulokseen.

Harrastavatko blogini lukijat hiihtoa?

Älylaitteet kuntoilun ja hyvinvoinnin avustajina

Aloitin kuntoilutietojen tallentamisen HeiaHeia-sovellukseen kesäkuussa 2010. En enää muista, mitä laitteita käytin alkuvuosina kuntoilusuoritusten mittaamiseen. Olen kuitenkin tallentanut alusta alkaen matkan kilometrin kymmesosan tarkkuudella ja ajan tunteina ja minuutteina.

Vuonna 2013 aloin käyttämään Sports Tracker-sovellusta kuntoilutietojen mittaamiseen ja myös tallentamiseen. Pääasiallisimmat kuntoilulajini ovat olleet: kävely, pyöräily, hiihto, kuntosali, uinti, vesijuoksu, luistelu jne. HeiaHeia-sovellukseen olen kirjannut myös hyötyliikuntaa kuten marjojen poiminta, auton pesu, lumen luonti, kasvimaan hoito, rakentaminen jne.

Kännykkäsovellukset

Aloitin kuntoilusuoritusten mittaamisen kännykällä Sports Tracker-sovelluksella. Sovellus toimi alun perin Nokian kännyköillä, joissa oli fyysiset näppäimet. Sen jälkeen ovat tulleet iPhone- ja Android-kännyköiden Sports Tracker-sovellukset.

Sports Tracker on hyvä sovellus, joka mittaa kuntoilusuorituksen matkan ja ajan tarkasti. Se osaa myös keskeyttää ajan mittauksen, jos pysähtyy esim. kävely- tai pyöräilylenkillä. Ainoa ongelma on, että Sports Tracker täytyy käynnistää aina kuntoilusuorituksen alussa ja lopettaa lopussa. Se ei siis tunnista automaattisesti mitään kuntoilulajia.

Sports Trackerille kirjattu kuntoilusuoritus

Minulla oli käytössä muutaman vuoden ajan suomalaisten kehittämä Moves-sovellus. Se myytiin Facebookille ja valitettavasti Facebook-lopetti sen vuoden 2018 heinäkuun lopussa. Se tunnisti automaattisesti kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Sitä ei siis tarvinnut käynnistää kuntoilusuorituksen alussa eikä lopettaa lopussa. Kun minulla oli kännykkä taskussa, sain automaattisesti kävelemäni ja pyöräilemäni ajan ja matkan sekä reitin kartalla. Hiihtoa se ei tunnistanut ja siksi hiihdon matkan ja ajan mittaamiseen olen käyttänyt Sports Tracker-sovellusta. Moves on ollut toistaiseksi paras kuntoilusovellus, mitä minulla on ollut käytössä.

Viime vuosina olen käyttänyt pääasiassa iPhone-kännyköitä. Google on kehittänyt Google Fit-kuntoilusovelluksen. Sitä ei valitettavasti saa iPhone-kännykkään. Minulla on käytössä myös LG G4-Android-kännykkä. Sillä olen päässyt kokeilemaan Google Fit-sovellusta.

Google Fit osaa tunnistaa automaattisesti myös kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Se ei toimi kuitenkaan yhtä hyvin kuin Moves-sovellus aikoinaan. Sillä menee jonkin verran aikaa, ennen kuin se tunnistaa kuntoilulajin ja siksi matkan pituus ja aika voi jää todellista lyhyemmäksi. Lyhyitä matkoja se ei mittaa ollenkaan automaattisesti.

Älykellosovellukset

Minulla on ollut käytössä Apple Watch-älykello vähän yli 3 vuotta. Siinä on käytössä Aktiivisuus-sovellus, joka mittaa automaattisesti liikkumista kilokaloreina, liikuntaa minuutteina ja seisomistunteja. Näille kaikille voi asettaa päivätavoitteen. Jos saavuttaa tavoitteet, siitä saa erilaisia virtuaalisia palkintoja. Liikuntaa ei saa kuitenkaan eriteltynä eri kuntoilulajeittain automaattisesti. Tietyn kuntoilusovelluksen esim. kävelyn voi kyllä käynnistää itse, jolloin se tallentuu kävelylajina.

Apple Watchin Aktiivisuussovellus

Apple Watchissa on myös Hengitys-sovellus. Kello huomauttelee aina tietyin väliajoin, että nyt pitäisi tehdä hengitysharjoituksia minuutin ajan. Se mittaa samalla myös sydämen sykkeen.

Viime vuoden lokakuussa ostin Samsungin Galaxy Watch-älykellon. Siinä on Samsung Health-sovellus. Sen pitäisi tunnistaa automaattisesti 6 eri kuntoilulajia mm. kävelyn, juoksun ja pyöräilyn. Omien kokemusteni mukaan kävelyn se jotenkin tunnistaa, mutta pyöräilyä ei aina oikein. Jos lähtee esim. kävelylenkille ja käynnistää itse sovelluksen, silloin saa enemmän ja tarkempia tietoja kuin automaattisessa käynnistyksessä ja myös kävelyreitti tallentuu.

Galaxy Watch mittaa myös sykettä, stressitasoa sekä unta ja unen laatua, jos pitää kelloa yöllä ranteessa. Aamulla saa sitten raportin, miten on nukkunut yön. Kello antaa kyllä virheellisiäkin tuloksia. Jos olen esim. istunut päivällä paikallani lukemassa yli tunnin, vähän ajan kuluttua tulee uniraportti. Kello kuvittelee, että olen nukkunut, vaikka olen vain istunut ja lukenut.

Huomioita kuntoilusovelluksista

Google Fit-sovellukseen, Samsung Health-sovellukseen ja Apple Watchin Aktiivisuus-sovellukseen voi asettaa päivätavoitteita. Sovellusten avulla voi sitten seurata, miten tavoitteet toteutuvat.

Lisäksi kuntoilusovellukset tallettavat tietoja viikottain ja kuukausittain tai niistä saadaan yhteenvetotilastoja viikko-, kuukausi- tai vuosikohtaisesti.

Askeleita en ole tallentanut, koska mielestäni askeleet eivät anna oikeaa tietoa matkan pituudesta. Matkan olen mitannut sellaisella sovelluksella, joka käyttää GPS:ää, jolloin saa tarkempia tuloksia.

Älykellot ( Apple Watch ja Samsung Galaxy Watch) pitävät huolen siitä, että en istu liian kauan paikallani. Apple Watch kehottaa nousemaan ylös ja liikkumaan jonkin aikaa, jos on istunut liian kauan.

Apple Watchin seisomiskehotus

Vastaavasti Samsung Galaxy Watch käskee tekemään vartalon kiertoliikkeitä ja näyttää mallia, miten pitää liikutella itseään.

Apple Watch huolehtii myös siitä, että teen hengitysharjoituksia säännöllisesti päivittäin. Aluksi hengittelin säännöllisesti kellon tahtiin, mutta viime aikoina hengitysharjoitukset ovat jääneet tekemättä. Yksi syy on ollut se, että huomautukset ovat tulleet sellaiseen aikaan, jolloin minulla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä hengitysharjoitusta. Tämä on tietenkin tekosyy.

Millaisia kuntoilu- ja hyvinvointisovelluksia lukijat ovat käyttäneet?