Uusi isompi iPhone 6 Plus

Minulla on ollut jo noin 4 vuotta iPhone 4-kännykkä. Siinä on vain 3,5 tuuman näyttö. Se on aivan liian pieni nykyaikana ja onnettoman hidas. Harkitsin aikanaan iPhone 5:n ostoa ja tein jo siitä varauksenkin, mutta lopulta peruutin sen, koska mielestäni 4 tuumankin näyttö on vielä liian pieni tarpeisiini.

Tämän vuoden alkupuolella liikkui jo huhuja, että seuraavan iPhonen näyttö on jo huomattavasti suurempi. Näytön kooksi ennustettiin 4,7 ja 5,5 tuumaa ja tällaiset kännykät Apple sitten julkisti syyskuun alkupuolella. Päätin, että jomman kumman ostan. 4,7 tuuman näyttö on mielestäni vielä liian pieni, joten päädyin ostamaan suurempinäyttöisen iPhone 6 Plussan.

iPhone 6 Plus

Ainoa huono puoli on kännykän liian suuret reunukset ja painoakin on mielestäni liikaa. LG on onnistunut toteuttamaan samankokoisella 5,5 tuuman näytöllä varustetun G3-kännykkänsä huomattavasti pienemmillä ulkomitoilla ja painoakin on melkein 20 grammaa vähemmän. Kuljetan kännykkää etutaskussa ja tämän takia se saisi olla hieman pienempi kooltaan.

Ennakkotilauksen sai tehtyä Suomessa 19.9.2014 alkaen. Tein tilauksen aamulla DNA:lta netin kautta. Varauksen piti olla mahdollista heti yöllä klo 00.01, mutta jotain ongelmia DNA:lla oli, kun tilausta ei voinut tehdä. Muutaman päivän kuluttua tuli ilmoitus, että kännykkä oli lähetetty postiin asiakkaalle kuljettamista varten. Virallinen myynnin aloituspäivä oli 26.9.2014 ja heti samana päivänä sain kännykän postista. Kun sain kännykän, papereihin oli merkitty hinnaksi 0 euroa. Ihmettelin tätä kovasti. Luulin jo, että saan kännykän ilmaiseksi. Mutta juuri nyt kun kirjoitan tätä blogia, DNA:lta tuli sähköpostilla tieto oikean suuruisesta laskusta, joka on maksettava parin viikon aikana.

Tähän mennessä en ole ehtinyt vielä tutustumaan kaikkiin minulle uusiin toimintoihin. Esimerkiksi sormenjälkitunnistusta (Touch ID) en ole vielä käyttänyt. Terveys-sovellukseen olen tutustunut vain pintapuolisesti. Ohjekirjaakin pitää tutkia vielä tarkemmin. Yritin siirtää kuvia kännykästä Windowsin resurssienhallinnan kautta, mutta se ei enää onnistunutkaan. Ilmeisesti Apple haluaa, että kuvat talletetaan sen omaan pilvipalveluun. Saa ne siirrettyä kännykästä kyllä muullakin tavalla esimerkiksi lähettämällä omaan sähköpostiin.

Kameralla olen ottanut muutaman kuvan. Pimeässäkin saa melko hyviä kuvia. Taustalla pitää kyllä olla jonkin verran valoa, kuten tässä esimerkkikuvassa. Aivan pimeässä kuvista tulee rakeisia.

Pitkänsillanranta pimeänä iltana

Tilasin verkkokaupsta kännykkää varten nahkakotelon. Tilaushetkellä netissä oli tieto, että tuotetta on varastossa. Mutta jo seuraavana päivänä tuotteen kohdalla oli ilmoitus, että tätä tuotetta saa vasta kuukauden kuluttua. Saa nähdä, onnistuuko sittenkään. Nyt kuljetan liukasta kännykkää liukkaassa kangassuojapussissa. Ei kovin hyvä yhdistelmä.

Onko lukijoilla jo kokemuksia uusista iPhone-kännyköistä iPhone 6 ja iPhone 6 Plus? Harkitsetteko jomman kumman ostoa?

Valokuvia Tallinnan matkalta

Olin mukana Enter ry:n järjestämällä kulttuurimatkalla Tallinnaan lokakuun lopulla. Matka tapahtui Eckerö Linen M/s Finlandia-laivalla. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun matkustin tällä laivalla.

Otin kuvia Lumia 1020-kännykälläni, joista seuraavassa muutamia näytteeksi. Viimeiset kaksi kuvaa on otettu iPhone 4-kännykälläni, kun Lumian akku tyhjeni kesken kaiken.

Finlandia-laivan perästä oli kauniit näkymät merelle

Kävin merimuseo Lennusadamissa ensimmäisen kerran viime kesänä, joten paikka oli tuttu ennestään. Kesällä en käynyt ollenkaan museon ulkopuolella katsomassa laivoja. Mutta nyt paikkasin vahingon.

Lennusadam ulkoapäin

Jäänmurtaja Suur Töll

Viron ensimmäinen puinen sukellusvene

Vaikka olin käynyt merimuseo Lennusadamissa aikaisemmin, silti oli mielenkiintoista tutustua uudelleen paikan nähtävyyksiin.

Sisänäkymiä merimuseon hallista

Suuri akvaario

Toisena tutustumiskohteena oli Kadriorgin palatsi. Muutama vuosi sitten kävin Kadriorgin puistossa, jonka ohi kuljimme Kadriorgin palatsiin.

Kadriorgin puisto

Kadriorgin palatsi

Nyt pääsin sitten tutustumaan Kadriorgin palatsiin sisälle ja sen taideaarteisiin.

Sisäkuvia Kadriorgin palatsista

Ovatko nämä Tallinnan kohteet tuttuja lukijoille?

Kesävalokuvia

Tässä muutamia kesän aikana otettuja valokuvia. Valokuvat on otettu yhtä lukuun ottamatta Nokia Lumia 920-kännykälläni. Poikkeuksen tekee melontakuva, joka on otettu iPhone 4-kännykälläni.

Kansalaistorin ja Musiikkitalon läheisyydessä sijaitsevia kukkaluomuksia Helsingissä.

Ongintakilpailu Arabianrannassa.

Melontaretkellä Jyllinjoella Jämijärvellä ja Ikaalisissa.

Vähävetinen, mutta kirkas puro virtaa Jämijärveen.

Munkkiniemen uimaranta elokuun alussa.

Laajalahden aavaa rantaa.

Vaakkoin lampimaisema Vihdissä.

Kulttuurisauna Merihaassa kauniina elokuun iltana.

Millaisia kuvia te lukijat olette ottaneet kesän aikana?

Kuntoilusuoritusten tallennusvälineitä

Aivan ensimmäiset kokeiluni Sports Trackerillä tein Nokia N95-kännykällä vuonna 2008. En kuitenkaan tallettanut tietoja pysyvästi mihinkään. Kokeilu oli kuitenkin satunnaista enkä oikein täysin ymmärtänyt ohjelman ideaa. Nokia 5800 XpressMusic-kännykälläni aloitin Sports Trackerin kokeilun syyskuussa 2009. Muutamia suorituksia on vielä nähtävissä kännykässäni. Näitäkään kokeiluja en ole tallettanut mihinkään tietokantaan.

Aloin käyttämään HeiaHeia-ohjelmaa säännöllisesti toukokuussa vuonna 2010. Silloin kuntosuoritukset pystyi kirjaamaan vain HeiaHeian internet-sivulle. Ajan ja matkan mittaukset piti suorittaa muilla keinoilla esim. katsomalla aikaa kellosta ja arvioimalla matkan. Osittain käytin Sports Tracekeriä myös matkan ja ajan mittaamiseen, mutta pääasiassa arvioin matkan ja ajan katsoin kellosta.

Sports Trackerin aloitusnäkymä

Ostin marraskuussa 2010 itselleni iPhone 4-kännykän. iPhonelle on saatavissa useita kuntoilusuoritusten tallennusohjelmia. Kokeilin mm. MotionX-GPS Lite-, MyRun- ja Endomondo-ohjemia, jotka ovat ilmaisia. En kuitenkaan mieltynyt näihin amerikkalaisiin ohjelmiin. Sen sijaan RunKeeper-ohjelmaa käytin rinnan Sports Trackerin kanssa. Sillä tallensin tietoja RunKeeperin tietokantaan, joita saattoi sitten katsoa RunKeeperin internet-sivulta. Lopetin kuitenkin RunKeeperin käytön, kun sen lajivalikoima oli melko pieni verrattuna esimerkiksi HeiaHeia:han.

HeiaHeia:han saa nykysin myös suorituksen tallentavia ohjelmia. iPhoneen on saatavissa HeiaTracker- ja Android-laitteisiin HeiaSports Free-ohjelma. Heia Trackeria olen kokeillut, mutta en ole ottanut sitä vakituiseen käyttöön. Nykyisin käytän pääasiassa Sports Trackeria kuntosuoritusten mittaukseen. Kirjaan sitten käsin tiedot HeiaHeia:han. HeiHeia:ta olen käyttänyt siksi, että siitä saa kätevästi kuntosuoritukset vuosittain.

Sports Trackeria käytän pääasiassa iPhone 4:lla. Siinä se toimii parhaiten. Olen myös kokeillut sitä Android puhelimella, Nokian N9:llä ja Nokia Lumia 920:lla. Lumia 920-puhelimessa ongelmana on se, että jos tallenus on päällä ja tulee esim. puhelu ja vastaat siihen, niin tallennus katkeaa välittömästi ja menetät kaikki siihen mennessä tallentuneet tiedot.


iPhoneen saa Moves-nimisen ohjelman, joka tallentaa automaattisesti henkilön "kulkuhistorian". Ohjelman pitäisi tunnistaa kävelyn, juoksun, pyöräilyn ja "ajoneuvolla" (transport) liikkumisen sekä paikat, missä on ollut. Otin ohjelman käyttöön tammikuun lopulla. Kerran minulla oli iPhone mukana, kun hiihdin runsaat 10 km. Ohjelma kuvitteli, että pyöräilin ja matkaakin kertyi vain 0,3 km. Toisella hiihtokerralla matka tallentui ajoneuvolla liikkumisena. Kaikkea ohjelma ei vielä tunnista, mutta ohjelmaa kehitetään koko ajan. Ehkä jatkossa hiihtokin tunnistetaan.

Ilmaisohjelmista ei yleensä löydy mitään käyttöohjeita. Luulin, että kävelystä tallennetaan vain askeleet. Siksi muunsin itse askeleet metreiksi käyttäen kerrointa 0,68. Myöhemmin paljastui, että kyllä Moves muutakin mittaa. Kun klikkasi vihreää ympyrää (kävely), sieltä paljastui kokonaismatka kilometreinä. Kun vielä kerran klikkasi, niin seuraavaksi ilmestyi kokonaisaika.

Minkälaisia kuntoilusuoritusten tallennuslaitteita lukijat ovat käyttäneet tai kokeilleet? Minkälaisia kokemuksia teillä on kuntoilusuoritusten tallennuslaitteista?

Mietteitä Nokian tuotteista

Ajattelin ensiksi antaa blogikirjoitukselleni otsikon Nokian mokia, mutta päädyin sitten lievempään ilmaisuun. Olen käyttänyt Nokian kännyköitä vuodesta 1996 lähtien. Ensimmäinen kännykkäni ei ollut kuitenkaan Nokia vaan Ericsson GH 337 kuten olen kertonut blogitekstissäni aikaisemmin. Käytössäni on ollut noin 15 Nokian kännykkää.

Osa Nokia-kännyköistäni

Vuonna 1999 kävin Floridassa ja siellä tarvitsin 3-taajuuskännykkää. Nokialla ei sellaista vielä siihen aikaan ollut ja niinpä hankin Motorolan 3-taajuuskännykän itselleni. En tarvinnut sitä juuri muuten sen jälkeen, joten se meni myöhemmin vaihdossa hankkiessani uuden Nokian kännykän.

Motorola julkisti ensimmäisen simpukkapuhelimen vuonna 1996 ja siitä tuli suuri hitti varsinkin Yhdysvalloissa huolimatta lähes 1000 dollarin hinnasta. Vuonna 2004 julkaistu Motorola Razr toi muotoilun kilpailuvaltiksi. Ohut alumiininen simpukkapuhelin Razr aiheutti harmaita hiuksia liian paksuista puhelimista syytetylle Nokialle. Kun simpukkapuhelimien buumi oli jo melkein ohi, Nokia sai vasta sitten myyntiin ensimmäisen simpukkapuhelimen.

Nokia julkisti jo varhain 2000-luvun alkupuolella varsin tyylikkäitä ovaalinmuotoisia prototyyppejä kosketusnäyttökännyköistä, joita ei sitten koskaan tullut markkinoille. Nokialla oli ennen Applea jonkinlaisia yritelmiä kosketusnäyttökännyköistä, mutta ne eivät saavuttaneet menestystä. Apple käytti iPhoneissa alusta alkaen kapasitiivisia näyttöjä, kun Nokia myöhemminkin pysytteli sitkeästi resistiivisissä näytöissä. Tämä oli varmasti yksi syy, miksi Nokian kosketusnäyttökännykät eivät menestyneet.  Lopulta Nokiankin oli pakko siirtyä kapasitiivisiin näyttöihin. Siirryin vuoden 2010 lopulla iPhone 4:n käyttäjäksi, kun Nokialta ei tullut markkinoille käyttäjäystävällistä kosketusnättöpuhelinta.

Nokan lippulaivamalleiksi esitellyt älykännykät ovat olleet melkein aina liian paksuja ja painavia. Hyvänä esimerkkinä on viimeksi julkaistu Lumia 920, joka on melkein kaksi kertaa niin paksu kuin ohuin älykännykkä ja painaa mahtavat 185 grammaa, kun esimerkiksi iPhone 5:n paino on vain 112 grammaa. Jostain syystä Nokia ei pärjää kilpakumppaneilleen tällä alueella. Näistä ongelmista huolimatta hankin käyttööni Lumia 920-käännykän, kuten olen aikaisemmassa blogissani kertonut.

Kun Nokia vihdoin viimein alkoi valmistaa yli neljän tuuman kännyköitä, kilpailijoilla Applea lukuun ottamatta on jo yli 5 tuuman kännyköitä myynnissä. Kiinalaiset ovat julkistaneet jo 6,3 tuuman kännykän. En tiedä voidaanko tätä enää nimittää kännykäksi. Sitä voisi nimittää puhletiksi (enlanniksi phablet), joka on tablettitietokoneen ja kännykän välimuoto. Eli tässäkin Nokia on jälleen kilpailijoitaan jäljessä.

Nokia tuli mukaan myös minitietokonemarkkinoille omalla tuotteellaan, mutta liian myöhään. Alumiinirunkoinen tuote oli kyllä hieno, mutta aivan liian kallis, joten sillä ei ollut mitään mahdollisuuksia menestyä. Nyt miniläppäreiden valmistus on kokonaan lopetettu, kun tablettitietokoneet ovat tulleet markkinoille. Puhutaan, että Nokiakin julkaisisi oman tablettinsa mahdollisesti jo helmikuussa. Muut valmistajat ovat olleet jo niin pitkään markkinoilla omilla tuotteillaan, että jälleen kerran Nokia ei tule menestymään tällä alueella, ellei mahdollisesti julkaistava tabletti ole aivan ilmiömäinen.

Mitä muita mokia Nokia on mielestänne tehnyt? Kertokaa niistä kommenteissa.

Yhtenä lähteenä olen käyttänyt kirjoitusta Tietokone-lehden verkkoversiossa.

Slingboxini lopetti toimintansa

Yksi viihdelaitteistani Slingbox Solo lopetti jälleen kerran toimintansa. Slingbox mahdollistaa television katselun ja ohjelmien tallennuksen internetin kautta mistä päin maailmaa tahansa. Olen kertonut tästä laitteesta aikaisemmassa blogissani Kuinka viihdyttää itseään ja muita?. Tämä oli jo kolmas kerta 4 ja puolen vuoden aikana. Laite maksoi alun perin 196,60 euroa vuoden 2008 toukokuussa Verkkokauppa.com:issa. Ensimmäinen laite kesti vähän yli vuoden ja toinen vähän alle vuoden. Kahdella ensimmäisellä kerralla sain uuden laitteen takuuna. Tämä kolmas laite kesti vähän yli 2 vuotta.

Slingbox Solo

Slingboxin PC:n katseluohjelma on ilmainen, mutta kännykän ja tabletin katseluohjelmat ovat maksullisia. Ostin Nokia N95-kännykän katseluohjelman, joka maksoi vähän yli 20 euroa. Myöhemmin ostin vielä iPhone 4:n katseluohjelman, joka sekin maksoi vähän yli 20 euroa. Sitä pystyy käyttämään myös iPad-laitteella, vaikka se ei ole tehty erityisesti iPadia varten.

Tietokone-lehden numerossa 12/2012 oli artikkeli Mikä rikkoo digilaitteen? Lehden mukaan huonolaatuiset kondensaattorit ovat todennäköinen syy laitteen rikkoutumiseen. Onkohan näin myös tässä Slingboxin tapauksessa? Kun laite oli päällä jatkuvasti, se kuumeni aika lailla ja aiheutti varmaan laitteen rikkoutumisen.

En ole kysynyt, olisiko takuu vielä voimassa. Kun näyttää siltä, että laitteet eivät kestä kuin korkeintaan pari vuotta, en taida enää hankkia uutta laitetta. Toinen syy on se, että nykyisin televisiota voi katsella kännyköistä ja tableteista suoraan ilmaiseksi internetin kautta tarvitsematta omaa erillistä laitetta.

Minulla on käytössä booxTV-ohjelma Applen iPhone- ja iPad-laitteissa sekä Googlen Android-tabletissa. Se toimii myös Windows Phone-kännyköissä, joissa on käyttöjärjestelmäversio 7.5 tai myöhempi. Sillä voi katsella YLEn suoria TV-lähetyksiä  ilmaiseksi. Jos ostaa maksullisen ohjelman (5,5 - 8,5 eur/kk), voi lisäksi tallettaa kaikkia ilmaisia ohjelmia myöhemmin katsottavaksi.

Muitakin palveluja on olemassa, joilla voi katsoa suoraan tai tallettaa suomalaisia televisio-ohjelmia myöhemmin katsottavaksi internetin kautta. Hieman kyseenalaisen maineen on saanut esimerkiksi TVkaista. Itse en ole tätä kokeillut. Onko muilla tästä palvelusta kokemuksia?

Nokian uusissa Lumia-kännyköissä on Nokia TV-ohjelma, jolla voi katsella talletettuja ohjelmia seuraavista palveluista: Yle Areena, Katsomo, Ruutu, The Voice ja URHOtv.

Sähläämistä reitittimien kanssa

Minulla on kotona kaapelimodeemi ja 110 megabitin internetliittymä. Jos yhteyttä käyttää langallisesti, pääsee melkein täyteen nopeuteen. Nykyisin olen käyttänyt internetiä vain langattomasti ja silloin nopeudet putoavat huomattavasti. Nopeimman langattoman yhteyden melkein 60 megabittiä sekunnissa olen saanut Apple Mac minillä. Sen sijaan iPhone 4-kännykällä pääsee vain vajaan 20 megabitin nopeuteen.

Kaapelimodeemiin sisältyvä langaton reititin toimii vain 2,4 gigahertsin taajuudella. Tarkoitukseni on jossain vaiheessa ostaa reititin, joka toimisi myös 5 gigahertsin taajuudella, jolloin saisi vähän lisää nopeutta langattomiin yhteyksiin. Siksi kokeilin tavallisen 2,4 gighertsin reitittimen liittämistä kaapelimodeemin jatkoksi. Olen asentanut aikaisemmin useita reitittimiä, mutta aina sitä tekee aluksi samat virheet, kun ei viitsi lukea ohjeita. Ja siksi internet ei tietenkään toimi. Näin kävi nytkin tässä kokeilussa. Kun lopetin kokeilun, langaton internetyhteys ei toiminut pariin tuntiin edes modeemin langattomalla reitittimellä. Lopulta sain kuitenkin reitittimen toimimaan. Jälkeenpäin kun tutkin ohjekirjaa, sieltä selvisi monta asiaa, jotka olisi pitänyt tehdä oikeassa järjestyksessä, jotta kokeilu olisi onnistunut.

Uudenvuoden aattona yritin asentaa samaa reititintä tuttavani asuntoon, jossa on on kiinteä internetyhteys ethernet-tekniikalla. Etukäteen ajatellen reitittimen asennuksen piti olla helppo, mutta jostain syystä internetyhteyttä ei vain syntynyt. Seuraavana päivänä muutin joitakin reitittimen parametreja, joilla ei pitänyt olla mitään vaikutusta. Tämän jälkeen internetyhteys toimi sitten langattomasti toivotulla tavalla. Todennäköinen syy toimimattomuuteen oli se, että mikro oli päällä asennuksen aikana.

Vapaa-ajan talossani on 3G-modeemi, joka sisältää langattoman reitittimen. Reititin on eteisessä sähköpääkeskuksessa peltioven takana. Signaali ei  ole oikein hyvä varsinkin, jos ovi on kiinni. Siksi olen asentanut myös olohuoneeseen toisen langattoman reitittimen, jota pääasiassa käytän. Aika usein yhteys katkeilee. Joudun sammuttamaan silloin reitittimen ja mikron ja tällä tavalla internet-yhteyden saa joten kuten toimimaan. Toiminta olisi varmempaa, jos toinen reititin olisi mahdollista muuttaa siltaavaksi.

Mitä tästä opimme? Jos asennuksia tekee harvoin, asiat tahtovat unohtua.

• Siksi kannattaa tutkia reitittimen ohjekirjaa ennen asennusta.
• Jos modeemi sisältää langattoman reitittimen, se pitää muuttaa siltaavaksi (bridged), jos aikoo liittää siihen uuden langattoman reitittimen.
• Modeemi ja siihen liitetyt laitteet pitää sammuttaa ennen kuin tekee uusia liitoksia.
• Liitokset pitää tehdä oikeassa järjestyksessä.
• Laitteet pitää käynnistää oikeassa järjestyksessä.

Meinasin jo ostaa 2,4 ja 5 gigahertsin taajuudella toimivan halvan langattoman reitittimen. Mutta kun tutkin erään lehden testituloksia, ko. reitittimen nopeudet jäivät erittäin alhaisiksi. Onneksi en mennyt tekemään huonoa kauppaa. Taidan jäädä odottelemaan wireless AC-tekniikan reitittimiä, joita on jo muutamia saatavissa. Ongelmana on se, että nykyiset päätelaitteet eivät tue uutta tekniikkaa.