Linux-käyttöjärjestelmien kokeilujani

Aloitin tutustumisen Linux-käyttöjärjestelmään jo 1990-luvulla. Aluksi kokeilin Debian-Linuxia. Se oli mahdollista käynnistää CD-levyltä ja siten kokeilla Linuxia tarvitsematta asentaa sitä mikrotietokoneelle. Myöhemmin asensin Linuxin samaan koneeseen Windowsin rinnalle, jolloin sen käyttö oli joustavampaa.

Seuraavaksi kokeilin Red Hat Linuxia. Asensin Linux-käyttöjärjestelmän alkuaikoina vanhoille mikrotietokoneille, joitka eivät olleet enää riittävän tehokkaita normaaliin käyttöön. Säilytin kuitenkin Windowsin vielä vanhoissakin koneissa rinnakkaiskäyttöjärjestelmänä. Red Hat oli mielestäni hyvä käyttöjärjestelmä, mutta kun Red Hat-yhtiö alkoi keskittymään yrityksille suunnattuun Red Hat Enterprise Linuxiin, viimeiseksi Red Hat Linux-jakeluksi jäi Red Hat 9.0 maaliskuussa 2003. Tämän jälkeen alettiin julkaisemaan vielä Fedora-nimistä Linux-jakelua, joka perustui Red Hat Linuxiin. Sitäkin vähän kokeilin.

Vuonna 2004 Canonical Ltd alkoi julkaisemaan Ubuntu-nimistä Linux-versiota. En kuitenkaan heti alkanut kokeilamaan tätä. Tämä oli kuitenkin seuraava käyttämäni Linux-jakelu ja käyttö jatkuu yhä. Käyttöjärjestelmästä ilmestyy aina uusi versio puolivuosittainen huhtikuussa ja lokakuussa.

Viime aikoina minulla on ollut Ubuntu asennettuna kahteen eri mikroon. Jämijärvellä sijaitsevassa pöytämikrossani on Windows Vistan rinnalla Ubuntu Linux-käyttöjärjestelmä. Päivitin viime lokakuussa Ubuntu Linuxin versioon 12.10, mutta jostain syystä tämä versio ei suostunut toimimaan enkä ole asentanut toistaiseksi sitä uudelleen.

Noin 9 vuotta vanhan läppärini Windows XP hyytyi täysin ja viime vuonna asensin siihen ensin Windows 8:n esiversioita ja sen jälkeen Ubuntu Linuxin version 12.04. Tämä versio toimi siinä hyvin, mutta kun päivitin sen viime vuoden lokakuussa versioon 12.10, internet (sekä langallinen että langaton) ei suostunut toimimaan siinä ollenkaan. Todennäköinen syy oli se, että siinä oli valmiina lentokonetila päällä ja sitä ei saanut pois ollenkaan. Kun internet ei toiminut, mikrotietokoneella ei ollut paljon käyttöä.

Ubuntu Linux

Odottelin, että seuraava tämän vuoden huhtikuussa julkaistu versio 13.04 toisi ratkaisun ongelmaan.  Niinpä aloin miettimään päivitystä uuteen versioon. Koska läppärini on varsin vanha, DVD-aseman kanssa on ollut ongelmia. Tein asennuslevyn uusimmalla mikrollani. Vanhin mikroni ei kuitenkaan osannut lukea asennuslevyä ollenkaan. Niinpä kokeilin asennus-DVD-levyn tekoa toiseksi vanhimmalla mikrollani. Tätä DVD-levyä vanhin mikroni pystyi juuri ja juuri lukemaan. Asennus pysähtyi kuitenkin moneen kertaan.  Kerran asennus keskeytyi ja tuli ilmoitus Fatal error. En saaanut sammutettua mikroa, kun mikään nappula ei toiminut. Ainaoaksi vaihtoehdoksi jäi akun poistaminen koneesta. Kun useiden yritysten jälkeen onnistuin saamaaan akun irti koneesta, sain myös mikron sammumaan.Vasta viidennellä yrittämällä onnistuin asentamaan uuden käyttöjärjestelmäversion.  Internet oli edelleen ongelma. Nyt toimii kiinteä internetyhteys, mutta ei edelleenkään langaton yhteys. Lentokonetila on jatkuvasti päällä ja tämä varmaan estää langattoman verkon käytön.

Onko lukijoilla kokemusta Linuxin eri versioista?

Tuttavani läppärin käyttöjärjestelmä sekosi

Tuttavallani on muutaman vuoden vanha Acer-merkkinen Windows Vista-läppäri. Käyttöjärjestelmä yritettiin aikoinaan varmistaa DVD-levyille, mutta toisen levyn vaihdon yhteydessä ohjelma pysähtyi eikä suostunut jatkamaan. Niinpä varmistuksia ei ollut levyillä. Jostain syystä Windows Vista-käyttöjärjestelmä sitten sekosi eikä suostunut enää käynnistymään alkua pitdemmälle.

Windows ehdotti aluksi itsekorjausta, mutta useista yrityksistä huolimatta korjaus ei onnistunut. Nyt piti miettiä muita keinoja. Tein muistitarkistuksen varmuuden vuoksi, mutta ei se auttanut. Käynnistys vikasietotilaan ei sekään toiminut. Yritin palauttaa järjestelmän aikaisempiin palautuspisteisiin, mutta yritykset päättyivät aina katastrofaaliseen virheeseen.

Minulla oli tallessa oman Vista-pöytäkoneen varmistuslevykkeet. Mietin, että olisikohan näiltä mahdollisuus palauttaa toimiva käyttöjärjestelmä. Ehdotin jo, että hankitaan uusi toistaiseksi halpa Windows 8-käyttöjärjestelmä  ja asennetaan se vanhan toimimattoman tilalle. Tämä ei kuitenkaan käynyt tuttavalleni. Hänen mielestään Windows 8 on hankalakäyttöinen perinteisessä läppärissä.

Nukuin yön yli ja mietin uusia palautusmahdollisuuksia. D-asemalla oli tärkeitä tiedostoja (kuvia, kirjoitelmia jne.), jotka piti saada pelastettua. Minulla oli Linux asennettuna muistitikulle, jota saattoi käyttää tietojen pelastamiseen. Se ei kuitenkaan käynnistynyt loppuun saakka. Latasin muistitikulle uuden Ubuntu-Linuxin ja tämän sain toimimaan. Mount-komennot eivät kuitenkaan toimineet ja siksi tietoja ei pystynyt lukemaan ja siirtämään levyiltä.

Acerin pelastusohjelmilla pystyi tutkimaan kovalevyn osiorakennetta. Selvisi, että siellä on normaalisti näkymätön osio nimeltään PQSERVICE, joka oli kooltaan 10 gigatavua. Päättelin, että siellä täytyi olla käyttöjärjestelmän tehdaskopio. Pelastusohjelmien valikosta löytyi myös ohjelma, jolla käyttöjärjestelmän saattoi palauttaa C-asemalle alkuperäisenä. Asennetut ohjelmat tietenkin menetetään. Kokeilin tätä ohjelmaa ja niin Vista-käyttöjärjestelmä asentui C-asemaan alkuperäisenä tehdasasennuksena. D-asema, jossa oli tärkeitä tiedostoja, säilyi muuttumattomana.

Ohjelmat, joita ei kyllä ollut montaa, täytyi asentaa uudelleen. Käyttöjärjestelmään tuli useita kymmeniä muutoksia.  Siksi aikaa tässä kului useita tunteja. Mutta nyt läppäri on taas kunnossa ja toimii varmaan nopeammin, kun ei ole turhaa painolastia mukana.

Mitä tästä opimme. Käyttöjärjestelmä pitäisi aina varmistaa. Tässä tapauksessa oli tuuria, sillä se löytyi kovalevyltä. Tärkeistä tiedoista pitäisi olla aina varmuuskopio. Nyt tärkeät tiedot säilyivät, kun ne olivat omassa osiossaan D-asemassa.