lauantai 24. elokuuta 2019

Mietteitä kännykän hankinnasta

Kännykät kehittyvät kovaa vauhtia. Puolen vuoden tai vähintään vuoden välein tulee aina uusia malleja valmistajilta. Uusi malli on aina entistä tehokkaampi ja siinä on yleensä uusia ominaisuuksia. Kun käyttöjärjestelmästä tulee uusi versio, vaatii se yleensä enemmän tehoa kännykältä. Tästä johtuen vanha kännykkä toimii hitaasti uudella käyttöjärjestelmällä ja sitä on hankala käyttää. Seurauksena on, että tarvitaan uusi kännykkä. Seuraavassa omakohtaisia kokemuksia uuden kännykän hankintaan liittyen.

Miksi uusi kännykkä?

Minulla on useita nyt jo osittain vanhaksi käyneitä kännyköitä. Nykyisin käytän pääasiassa vajaan vuoden vanhaa Applen kännykkää iPhone Xs Max. Siinä on melko hyvä kamera, mutta monissa Android-kännyköissä on jo huomattavasti parempia kameroita.

Koska olen Enter ry:n kännykkäopastaja, minun pitää tuntea myös Android-kännyköiden toimintaperiaatteita, jotta voisin opastaa henkilöitä, joilla on Android-kännykkä.

Minulla on vähän yli kolme vuotta vanha Android-kännykkä LG G4. Kun ostin kännykän, siinä oli käyttöjärjestelmäversio 6.0. Jostain syystä siihen ei ole sen jälkeen saanut uudempaa versiota. Nyt Android-käyttöjärjestelmästä on kohta tulossa uusi versio 10. 

Jotta pysyisin ajan tasalla myös Android-kännyköissä, päätin hankkia uuden Android-kännykän.

Vaatimuksia uudelle kännykälle

Kuvaan paljon kännyköilläni. Siksi kännykän kamerajärjestelmän pitää olla hyvä. Nykyisessä Apple-kännykässäni on kaksi erillistä kameraa: pääkamera ja telekamera, jossa on kaksinkertainen optinen zoom.

Nykyisin saa jo sellaisia Android-kännyköitä, joissa on 3-kertainen tai jopa 5-kertainen optinen zoom. Myös erillisiä kameroita voi Android-kännykässä olla 3, 4 tai jopa 5. Ajattelin, että sellainen kännykkä, jossa on 3-kertainen optinen zoom, riittää minulle. Kännykän kamerassa pitäisi olla myös erillinen pääkamera, telekamera ja ultralaajakulmakamera.

Kännykän hinta on myös tärkeä tekijä. Kun hankkii kakkoskännykkää, ei ole mitään järkeä maksaa lippulaivakännyköiden yli 1000 euron hintoja. Hintarajana minulla oli 500 euroa tai vähemmän.

Muut ominaisuudet ovat jo keskihintaluokan kännyköissä melko hyvät, joten niitä en käsittele erikseen.

Mihin kännykkään päädyin

Tutkin pääasiassa Huawein, OnePlusin ja Xiaomin kännyköitä.

Huawei julkaisi viime keväänä kännykkämallin P30 Pro. Tämä olisi selvä voittaja, mutta hintaa sillä on liikaa. Tällä hetkellä halvimman mallin hinta on 799 euroa. Telekamerassa on jopa 5-kertainen optinen zoom.

OnePlus 7 Pro oli myös vahva ehdokas, mutta halvimmillaan senkin hinta on yli 700 euroa.

Xiaomilta oli tulossa malli Mi 9T Pro, joka on nyt jo myynnissä. Tässä mallissa on melkein samat ominaisuudet kuin valitsemassani kännykässä, mutta ei aivan. Hinta on sama ja telekamerassa on 3-kertainen optinen zoom. Muistia on kuitenkin vähemmän.

Huawei julkaisee myös Honor-merkkisiä kännyköitä, jotka ovat hinnaltaan halvempia kuin Huawei-merkkiset kännykät. Elokuun puolivälissä tuli myyntiin malli Honor 20 Pro.

Honor 20 Pro ja bluetooth-kuulokkeet

Telekamerassa on 3-kertainen optinen zoom ja 5-kertainen ns. hybridizoom. Hintaa kännykällä on 499 euroa. DNA järjesti Honor 20-myyntikampanjan. Kännykän ostaja sai lisäksi Honor bluetooth-kuulokkeet. Tein kaupat ja nyt minulla on tämä kännykkä, jota olen käyttänyt tätä kirjoitettaessa vähän alle kaksi viikkoa.

Käyttökokemuksia

Uutta kännykkää olen toistaiseksi käyttänyt lähinnä valokuvaukseen. Kännykässsä on huippuluokan kamera, vaikka hinta on alle 500 euroa. 3-kertaisella optisella zoomilla saa erinomaisia kuvia.

Vanhankaupungin koski

Vanhankaupungin putous

Koska kännykän etu- ja takapuoli on lasia, se on erittäin liukas. Se vaatii ehdottomasti jonkinlaisen suojan. Itse olen tilannut netistä lompakkomallisen suojakuoren, mutta valitettavasti toimitusaika on pitkä. Siksi kännykkää täytyy nyt käyttää varoen.

Kännykkä on saanut Googlelta sertifikaatin, joten siihen pitäisi saada käyttöjärjestelmäpäivitykset normaalisti. Mutta aika näyttää, mihin Yhdysvaltojen ja Kiinan välinen kauppasota johtaa.

Onko lukijoilla kokemuksia kännykän kameran 3- tai 5-kertaisesta optisesta zoomista?

perjantai 15. maaliskuuta 2019

Hiihtämistä kaudella 2018 - 2019

Aloitan hiihtokauden syksyllä yleensä lokakuussa hiihtohallissa. Kun lunta on tarpeeksi myös ulkona, hiihdän pääkaupunkiseudulla. Viime vuosina olen käynyt hiihtämässä myös Lapissa.
Kun olen vapaa-ajan talollani talvella, minulla on mahdollisuus hiihtää myös siellä Jämin maastoissa.

Hiihtoa hallissa

Viime syksynä aloitin hiihdon Kivikon hiihtohallissa lokakuun loppupuolella. Kävin hiihtämässä siellä kolme kertaa.

Kivikon hiihtohalli

Paloheinän hiihtoladut


Paloheinässä aloitettiin noin kilometrin hiihtoladun lumetus lumitykeillä viime vuonna marraskuussa. Niinpä pääsin hiihtämään siellä ensimmäisen kerran marraskuun viimeisenä päivänä. Viime vuoden loppupuolella hiihdin vain kolme kertaa Paloheinässä kilometrin tykkilumiladulla.

Uutta lunta tykitetty Paloheinässä

Sairastuin flunssaan heti uuden vuoden päivänä. Silloin oli pidettävä taukoa hiihtämisessä. Vasta tammikuun puolessa välissä pääsin hiihtämään Paloheinän luonnonlumiladuille.

Paloheinän hiihtoladut

Hiihtoloma Saariselällä


Viime vuosina olen käynyt hiihtämässä Lapissa maalis-huhtikuussa. Tänä vuonna lähdin hiihtämään Saariselälle jo helmikuun ensimmäisellä viikolla. Sääennusteen mukaan lämpötilan piti nousta sillä viikolla, kun olin sinne menossa. Kävi kuitenkin aivan päinvastoin. Pakkasta oli pahimmillaan -30 astetta.

Saariselän hiihtoladut

Pakkanen ei kuitenkan estänyt hiihtoani. Neljänä ensimmäisenä päivänä pakkasta oli -25 - -28 astetta. Vaikka pakkasta oli melkoisesti, pystyin hiihtämään, kun oli aivan tyyntä metsälenkeillä. Kahtena viimeisenä päivänä lämpätila nousi noin 10 astetta ja silloin oli jo miellyttävä hiihtää. Vaikka oli kylmää, hiihdin 6 päivän aikana yhteensä 73 km.

Savotta-kahvila

Hiihtomahdollisuudet Jämijärvellä

Vapaa-ajan taloni ympärillä on kunnostettu latu, jota voi hiihtää.

Jämin hiihtoladut

Jämin hiihtokeskus on lähellä vapaa-ajan taloani. Sinne pääsee hiihtäen hoidettuja latuja pitkin. Siellä voi sitten hiihtää lisää esim. kuntolatujen reiteillä.

Välitilinpäätös

Tänä vuonna maaliskuun puoleenväliin mennessä olen hiihtänyt 255 km. Vielä pystyy hiihtämään kevätkaudella ja sitten taas ensi syksynä ainakin hiihtohallissa. Viime vuonna hiihdin yhteensä 658 km. Tänä vuonna ei ole enää mitään mahdollisuuksia päästä viime vuotiseen tulokseen.

Harrastavatko blogini lukijat hiihtoa?

maanantai 21. tammikuuta 2019

Älylaitteet kuntoilun ja hyvinvoinnin avustajina


Aloitin kuntoilutietojen tallentamisen HeiaHeia-sovellukseen kesäkuussa 2010. En enää muista, mitä laitteita käytin alkuvuosina kuntoilusuoritusten mittaamiseen. Olen kuitenkin tallentanut alusta alkaen matkan kilometrin kymmesosan tarkkuudella ja ajan tunteina ja minuutteina.

Vuonna 2013 aloin käyttämään Sports Tracker-sovellusta kuntoilutietojen mittaamiseen ja myös tallentamiseen. Pääasiallisimmat kuntoilulajini ovat olleet: kävely, pyöräily, hiihto, kuntosali, uinti, vesijuoksu, luistelu jne. HeiaHeia-sovellukseen olen kirjannut myös hyötyliikuntaa kuten marjojen poiminta, auton pesu, lumen luonti, kasvimaan hoito, rakentaminen jne.

Kännykkäsovellukset

Aloitin kuntoilusuoritusten mittaamisen kännykällä Sports Tracker-sovelluksella. Sovellus toimi alun perin Nokian kännyköillä, joissa oli fyysiset näppäimet. Sen jälkeen ovat tulleet iPhone- ja Android-kännyköiden Sports Tracker-sovellukset.

Sports Tracker on hyvä sovellus, joka mittaa kuntoilusuorituksen matkan ja ajan tarkasti. Se osaa myös keskeyttää ajan mittauksen, jos pysähtyy esim. kävely- tai pyöräilylenkillä. Ainoa ongelma on, että Sports Tracker täytyy käynnistää aina kuntoilusuorituksen alussa ja lopettaa lopussa. Se ei siis tunnista automaattisesti mitään kuntoilulajia.

Sports Trackerille kirjattu kuntoilusuoritus

Minulla oli käytössä muutaman vuoden ajan suomalaisten kehittämä Moves-sovellus. Se myytiin Facebookille ja valitettavasti Facebook-lopetti sen vuoden 2018 heinäkuun lopussa. Se tunnisti automaattisesti kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Sitä ei siis tarvinnut käynnistää kuntoilusuorituksen alussa eikä lopettaa lopussa. Kun minulla oli kännykkä taskussa, sain automaattisesti kävelemäni ja pyöräilemäni ajan ja matkan sekä reitin kartalla. Hiihtoa se ei tunnistanut ja siksi hiihdon matkan ja ajan mittaamiseen olen käyttänyt Sports Tracker-sovellusta. Moves on ollut toistaiseksi paras kuntoilusovellus, mitä minulla on ollut käytössä.

Viime vuosina olen käyttänyt pääasiassa iPhone-kännyköitä. Google on kehittänyt Google Fit-kuntoilusovelluksen. Sitä ei valitettavasti saa iPhone-kännykkään. Minulla on käytössä myös LG G4-Android-kännykkä. Sillä olen päässyt kokeilemaan Google Fit-sovellusta.

Google Fit osaa tunnistaa automaattisesti myös kävelyn, pyöräilyn ja juoksun. Se ei toimi kuitenkaan yhtä hyvin kuin Moves-sovellus aikoinaan. Sillä menee jonkin verran aikaa, ennen kuin se tunnistaa kuntoilulajin ja siksi matkan pituus ja aika voi jää todellista lyhyemmäksi. Lyhyitä matkoja se ei mittaa ollenkaan automaattisesti.

Älykellosovellukset

Minulla on ollut käytössä Apple Watch-älykello vähän yli 3 vuotta. Siinä on käytössä Aktiivisuus-sovellus, joka mittaa automaattisesti liikkumista kilokaloreina, liikuntaa minuutteina ja seisomistunteja. Näille kaikille voi asettaa päivätavoitteen. Jos saavuttaa tavoitteet, siitä saa erilaisia virtuaalisia palkintoja. Liikuntaa ei saa kuitenkaan eriteltynä eri kuntoilulajeittain automaattisesti. Tietyn kuntoilusovelluksen esim. kävelyn voi kyllä käynnistää itse, jolloin se tallentuu kävelylajina.

Apple Watchin Aktiivisuussovellus

Apple Watchissa on myös Hengitys-sovellus. Kello huomauttelee aina tietyin väliajoin, että nyt pitäisi tehdä hengitysharjoituksia minuutin ajan. Se mittaa samalla myös sydämen sykkeen.

Viime vuoden lokakuussa ostin Samsungin Galaxy Watch-älykellon. Siinä on Samsung Health-sovellus. Sen pitäisi tunnistaa automaattisesti 6 eri kuntoilulajia mm. kävelyn, juoksun ja pyöräilyn. Omien kokemusteni mukaan kävelyn se jotenkin tunnistaa, mutta pyöräilyä ei aina oikein. Jos lähtee esim. kävelylenkille ja käynnistää itse sovelluksen, silloin saa enemmän ja tarkempia tietoja kuin automaattisessa käynnistyksessä ja myös kävelyreitti tallentuu.

Galaxy Watch mittaa myös sykettä, stressitasoa sekä unta ja unen laatua, jos pitää kelloa yöllä ranteessa. Aamulla saa sitten raportin, miten on nukkunut yön. Kello antaa kyllä virheellisiäkin tuloksia. Jos olen esim. istunut päivällä paikallani lukemassa yli tunnin, vähän ajan kuluttua tulee uniraportti. Kello kuvittelee, että olen nukkunut, vaikka olen vain istunut ja lukenut.

Huomioita kuntoilusovelluksista

Google Fit-sovellukseen, Samsung Health-sovellukseen ja Apple Watchin Aktiivisuus-sovellukseen voi asettaa päivätavoitteita. Sovellusten avulla voi sitten seurata, miten tavoitteet toteutuvat.

Lisäksi kuntoilusovellukset tallettavat tietoja viikottain ja kuukausittain tai niistä saadaan yhteenvetotilastoja viikko-, kuukausi- tai vuosikohtaisesti.

Askeleita en ole tallentanut, koska mielestäni askeleet eivät anna oikeaa tietoa matkan pituudesta. Matkan olen mitannut sellaisella sovelluksella, joka käyttää GPS:ää, jolloin saa tarkempia tuloksia.

Älykellot ( Apple Watch ja Samsung Galaxy Watch) pitävät huolen siitä, että en istu liian kauan paikallani. Apple Watch kehottaa nousemaan ylös ja liikkumaan jonkin aikaa, jos on istunut liian kauan.

Apple Watchin seisomiskehotus

Vastaavasti Samsung Galaxy Watch käskee tekemään vartalon kiertoliikkeitä ja näyttää mallia, miten pitää liikutella itseään.

Apple Watch huolehtii myös siitä, että teen hengitysharjoituksia säännöllisesti päivittäin. Aluksi hengittelin säännöllisesti kellon tahtiin, mutta viime aikoina hengitysharjoitukset ovat jääneet tekemättä. Yksi syy on ollut se, että huomautukset ovat tulleet sellaiseen aikaan, jolloin minulla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä hengitysharjoitusta. Tämä on tietenkin tekosyy.

Millaisia kuntoilu- ja hyvinvointisovelluksia lukijat ovat käyttäneet?


perjantai 12. lokakuuta 2018

Uuden älykelloni kokeilua

Minulla on kolme vuotta vanha Apple Watch-älykello. Kyllä se vielä toimii, mutta siihen ei saa enää käyttöjärjestelmäpäivityksiä. Apple julkaisi jo vuosi sitten sellaisen älykellon, jossa on eSIMin (elektroninen SIM) käyttömahdollisuus. Tänä syksynä siitä tuli vielä uusi malli Series 4. Sitä ei kuitenkaan myydä Suomessa, koska suomalaiset operaattorit eivät tue sitä ainakaan vielä. Ruotsista eSIM-kellon voisi kyllä ostaa,

Samsung julkaisi syyskuussa uuden älykellon Galaxy Watch, joka tuli myyntiin 28.9.2018. Siinä on myös eSIM eli sillä voidaan puhua ja vastaanottaa puheluja itsenäisesti, kun eSIM on aktivoitu.




Telia ilmoitti jo hyvissä ajoin, että se alkaa tukemaan Galaxy Watchin eSIMiä. Kun Apple Watchin, jossa on eSIM, tulo Suomeen on vielä epävarmaa, päätin ostaa Galaxy Watch-älykellon lähinnä kokeilukäyttöön,

 Galaxy Watch 46 mm liitettynä LG G4-kännykkään

Minulla on LG G4-Android-kännykkä. Liitin aluksi Galaxy Watchin tähän kännykkään bluetoothilla. Minulla oli tässä kännykässä Telian Multi-SIM-kortti. Tällä tavalla kytkettynä myös puhelut toimivat kellosta soitettuna, jos kännykkä oli vähintään 10 metrin etäisyydellä kellosta. Kun kello on liitettynä Android-kännykkään, myös etäkäyttö on mahdollista eli viestit tulevat kelloon silloinkin, kun kello toimii itsenäisenä eli ei ole yhdistettynä bluetoothilla kännykkään. Kun kello on liitettynä Applen kännykkään, etäkäyttömahdollisuutta ei ole. Joitakin muitakin puutteita on silloin, kun kello on liitettynä Apple-kännykkään.

Galaxy Watch 46 mm liitettynä iPhone XS Max-kännykkään

Liitin kellon bluetoothilla iPhone-kännykkääni, koska käytän pääasiassa iPhone-kännykkää. Bluetooth-yhteys toimi muuten, mutta sillä ei pystynyt soittamaan puheluja. Yksi syy saattoi olla se, että minulla oli myös Apple Watch-kello kytkettynä bluetoothilla samaan kännykkään.

Alkukokeilujen jälkeen otin eSIMin käyttöön Galaxy Watch-kellossa. Kävin Telian myymälässä, jossa sain ohjeet eli käytännössä sain qr-koodin, jonka avulla otin itse eSIMin käyttöön kellossa. Toimin kellon ohjeen mukaan ja käyttöönotto onnistui heti. Soitin vielä varmuuden vuoksi pojalleni kellolla ja puhelu toimi hienosti.

Käyttökokemuksia

Minulle olisi tärkeää, että kello mittaisi automaattisesti kävelyyn ja pyöräilyyn kuluneen ajan ja matkan. Kävelyn osalta näin tapahtuukin. Jostain syystä pyöräilystä saa automaattisesti vain kuluneen ajan mutta ei matkan pituutta. Jos sovelluksen käynnistää itse, silloin saa paljon muutakin tietoa.

Wifin kanssa oli aluksi ongelmia, mutta sain senkin kuitenkin toimimaan.

Minulle on tärkeää GPS:n käyttö. Jos GPS on päällä, akun kulutus on kyllä melkoinen. Käytännössä joudun lataamaan akun joka päivä.

Monista kännykän sovelluksista tulee ilmoituksia kelloon, mutta käytännössä itse viestin joutuu kuitenkin lukemaan kännykästä.

Sovelluksia ei ole lähellekän niin paljon kuin Apple Watchille.

Puheluääntä ei saa kovin äänekkääksi, mutta jos taustamelua ei ole, niin yllättävän hyvin kellolla pystyy puhumaan.

Koska minulla on iPhone-kännykkä ja olen tottunut käyttämään Apple Watch-älykelloa, se sopii paremmin minun tarpeisiini kuin Samsung Galaxy Watch. Niinpä jään odottelemaan, että suomalaiset operaattorit alkaisivat tukemaan Apple Watchin eSIMiä.

Onko lukijoilla kokemuksia älykellon käytöstä?

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Puuutarhani ensimmäinen kesä

Viime vuoden elokuussa kirjoitin puutarhani perustamisesta. Viime syksynä istutin kaksi mustaviinimarjapensasta ja neljä vadelmapensasta. Tämän vuoden keväällä istutin raparperin taimet ja aloitin sitten kasvimaan viljelyn.

Raparperin taimet

Sain hyvältä ystävältäni raparperin taimia, jotka istutin toukokuussa maahan. Korjasin satoa jo alkukesästä. Kuivan kesän takia kasvu oli kuitenkin heikkoa. Sain kuitenkin sen verran satoa, että juuri ja juuri pystyin tekemään raparperipiirakan.



Jälkeenpäin sain sellaista tietoa, että ensimmäisenä ja toisena vuotena ei saisi vielä korjata raparperisatoa. Onkohan asia näin?


Kasvimaan kylvö

Ostin Annabelle-siemenperunaa kaupasta 5 kilon pussin.  Idätin perunat ja istutin ne maahan toukokuun alkupuolella.

Perunan lisäksi kylvin hernettä, porkkanaa, punajuurta, salaattia ja erilliseen astiaan ruohosipulia.

1.6.2018 herneen taimet aluillaan
Kasvun odotusta

Kuivan kesän takia kasvimaata oli kasteltava ahkerasti. Koska en ollut paikalla jatkuvasti, naapuri auttoi kastelussa alkukesästä.

Minulla ei ollut minkäänlaista suojaa kasvimaan päällä. Niinpä eräänä päivänä kesäkuun lopulla, kun tulin taas vapaa-ajan talolleni, todennäköisesti jänis oli syönyt noin 10 sentin herneen taimet maan tasalle. Kylvin varmuuden vuoksi uusia herneitä vanhojen viereen, jotta saisin jonkinlaista satoa.

Ostin myös muovisuojan herneiden peitoksi. Ihme ja kumma, kun aluksi kylvetyt herneet lähtivät myös osittain kasvamaan uudelleen.

Suojaverkko herneiden päällä
Rakensin myös porkkanan, punajuuren ja salaatin päälle puolen metrin korkuiset rautalangasta tehdyt verkkosuojat. Sen jälkeen eläimet ovat pysyneet loitolla.

Kaksi erillistä suojaverkkoa
Sadonkorjuu

Marjapensaista ei ollut odotettavissa satoa ensimmäisenä kesänä. Vadelmia tuli kuitenkin sen verran, että sai maistiaiset. Samoin tuli muutama musta viinimarja.

Muutama vadelma pensaissa
Ensimmäiset perunat sain vasta heinäkuun lopulla. Perunat olivat maukkaita, mutta melko pieniä kuivuudesta johtuen.



Muutaman herneenpalon sain myös. Muutamissa paloissa oli kuitenkin korkeintaan 3 hernettä.

Porkkana- ja punajuurisato jäi hyvin vähäiseksi. Ne eivät vain kasvaneet isoiksi kuivuuden takia.

Toivotaan, että ensi vuonna sataisi kesälläkin aina silloin tällöin, jotta kasvit eivät kärsisi kuivuudesta.

Millaisia kokemuksia lukijoilla on kasvien viljelystä ja puutarhan hoidosta kuivana kesänä?




perjantai 30. maaliskuuta 2018

Kokemuksia videokuvauksesta


Rekisteröidyin YouTubeen 10.7.2008. Aluksi katselin sieltä vain videoita. Vuonna 2010 olin videoeditointikurssilla Työväenopistossa. Kurssilla opetettiin videoeditointia Adobe Premiere Elements-ohjelmalla. Ohjelman käyttö jäi kuitenkin hyvin lyhyeksi kokeiluksi. Ensimmäisen videoni julkaisin YouTubessa 7 vuotta sitten. Tällä hetkellä YouTubessa on 125 lyhyttä videotani.
Alkuajan videoharrastuksestani voit lukea blogistani .


Enterin YouTube-videot

Olen ollut mukana Enterin viestintäryhmässä vuoden 2012 alusta saakka. Kun perustin Enterille YouTube-tilin, kuvasin ja julkaisin YouTubessa muutamia videoita Enterin toiminnasta. Toiminta hiipui vähitellen, kun muita innokkaita videoijia ei löytynyt Enterin jäsenistä.

Enterissä toimi muutama vuosi sitten jonkin aikaa videopiiri, jossa itsekin olin mukana. Tarkoituksena oli julkaista mainosvideo Enteristä. Jostain syystä tällaista ei saatu aikaiseksi. Sen sijaan Enterin 15- ja 20-vuotisjuhliin saatiin aikaiseksi valokuvista tehty video, jossa oli kuvia Enterin toiminnasta menneiltä vuosilta.

Enterin opastustoiminta on laajentunut vuosi vuodelta. Heräsi ajatus, että joistakin Enterin opastuspaikoista tehtäisiin videot, joissa mainostettaisiin Enterin opastustoimintaa. Viestintäryhmä sai tehtäväksi toteuttaa suunnitelman. Helsingin työväenopiston kanssa sovittiin, että se järjestää Enterin opastajille räätälöidyn videokurssin.

Enterin videokuvauskurssi

Videokuvauskurssi alkoi 2.3.2018. Osanottajia kurssilla oli 14.

Helsingin töväenopiston videokuvauskurssi

Ensimmäise
kurssipäivänä käytiin läpi videokuvauksen käsitteitä ja hyviä käytäntöjä. Ohjeita saatiin sekä videokameralla että kännykkäkameralla kuvaamiseen. Osanottajat jaettiin 1-3 hengen ryhmiin, joita tuli kaikkiaan 8. Kukin ryhmä sai valita jonkin Enterin opastuspaikoista. Minä olin ryhmässä, jonka tehtävänä oli kuvata video Enterin opastuksesta Kampin palvelukeskuksessa. Olen itsekin siellä opastajana, joten paikka oli ennestään tuttu.

Kuvaan iPhone 7 Plus-kännykälläni. Kun otin ensimmäisen otoksen ulkona Kampin palvelukeskuksen sisäänkäynnistä, oli melko tuulista. Tuulen suhina tuli melko voimakkaana videolle. Editoimalla suhinan saa pois. Käytin editoimiseen iMovie-ohjelmaa. Sillä on myös mahdollista lisätä äänitys jälkikäteen videolle.

Kampin palvelukeskuksessa on ennen varsinaista opastusta aloitustilaisuus, jossa kännykkä- ja tablettiopastuksen vetäjä Lea Grönlund kertoo lyhyesti Enterin toiminnasta ja jakaa opastajat ja opastettavat pareiksi. Otin tästä aloituksesta lyhyen video-otoksen. Tässä on vain valokuva videon sijaan.



Alkutilaisuuden jälkeen alkaa varsinainen opastus. Siitä otin pari video-otosta. Kuvassa yleisnäkymä opastusaulasta valokuvana.



Toisena kurssipäivänä katsottiin yksi Yle Areenan video opetusmielessä. Lisäksi tarkasteltiin ryhmien videoimia koeotoksia ja saatiin ohjeita, miten videoita voisi parantaa.

Kolmantena kurssipäivänä katsottiin ryhmien kuvaamia video-otoksia. Muutamat ryhmät olivat jo editoineet videoita. Saatiin ohjeita, miten videoita voitaisiin vielä parantaa.

Neljäntenä eli viimeisenä kurssipäivänä opettaja esitteli lyhyesti Movie maker-ohjelmaa, jolla voi editoida videoita Windows-ympäristössä. Osa ryhmistä käytti editointiin Applen iMovie-ohjelmaa. Alun perin kurssiin ei pitänyt sisältyä videoeditointia, mutta osanottajat olivat sen verran innokkaita, että moni ryhmä oli tehnyt melkein valmiin videon. Videoita paranneltiin ja kolme ryhmää sai videonsa täysin valmiiksi.

Helsingin työväenopiston tietoisku videokuvauksesta Applen laitteilla

Helsingin työväenopisto järjestää ilmaisia tietoiskuja erilaisista aiheista. Osallistuin 1,5 tunnin tietoiskuun, jossa käsiteltiin videokuvausta ja -editointia Applen laitteilla.

Videokuvausohjelmista olivat esillä iPhonen ja iPadin oma kameraohjelma sekä FILMIC Pro-ohjelma, jossa on enemmän säätömahdollisuuksia kuin laitteen omassa kameraohjelmassa.

Videoeditointia voi suorittaa esim. iMovie-ohjelmalla sekä LumaFusion-ohjelmalla, jossa on enemmän ominaisuuksia kuin iMoviessa. Äänen käsittelyyn sopivat esim. Ferrite- ja Motiv Audio-ohjelmat. Eniten aikaa käytettiin iMovie-ohjelmaan tutustumiseen, joka on melko helppokäyttöinen ohjelma.


Millaisia kokemuksia lukijoilla on videokuvauksesta?

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Opastajana Kampin palvelukeskuksessa


Opastan Kampin palvelukeskuksessa, joka on yksi Enter ry:n opastuspaikka. Siellä annetaan kännykkä- ja tablettiopastusta. Opastukseen otetaan kerralla maksimissaan noin 12 - 14 opastettavaa.

Sijainti ja aukiolajat

Kampin palvelukeskus sijaitsee Helsingin keskustassa osoitteessa Salomonkatu 21 B. Palvelukeskus on auki maanantaista perjantaihin klo 8.00 – 20.00. Viikonloppuisin se on suljettu. Tämä on yksi Enter ry:n lukuisista opastuspaikoista Uudellamaalla.



Opastusajat ja ilmoittautuminen

Opastusta annetaan nykyisin tammi - toukokuussa ja syys - joulukuussa tiistaisin klo 10.00 – 11.30. Opastusta ei ole kuitenkaan kuukauden viimeisenä tiistaina.

Opastettavien pitää ilmoittautua opastuksiin etukäteen joko paikan päällä neuvonnassa (INFO) tai puhelimella numeroon 09 310 44513. Ilmoittautumisen yhteydessä pitää antaa nimi, opastettavan puhelimen/tabletin merkki ja malli sekä oma puhelinnumero.

Kampin palvelukeskuksessa on parina viime vuonna ollut opastusta myös kesä- ja elokuussa. Myös ensi kesänä on opastusta. Näihin opastuksiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.



Lea on toiminut jo useita vuosia innostuneesti Kampin kännykkä- ja tablettiopastuksen vetäjänä. Hän ilmoittaa opastajille sähköpostilla etukäteen opastettavaksi tulevien henkilöiden nimet ja mitä laitteita heillä on. Opastajat ilmoittavat Doodle-ohjelmalla, ketkä ovat tulossa opastajiksi. Yleensä käy niin, että opastettavia ja opastajia on yhtä paljon paikalla. Viime aikoina on käynyt muutaman kerran niinkin, että opastajia on ollut enemmän kuin opastettavia.

Opastus

Opastuksen alussa sekä opastettavat että opastajat kokoontuvat yläkerran kerhohuone Broidiin. Lea pitää lyhyen aloitustilaisuuden, jossa hän kertoo hieman Enterin toiminnasta ja määrittää opastaja- opastettava-parit. Opastettavat voivat ilmoittautuessaan esittää myös toiveensa opastajasta. Yleensä jokainen opastettava saa henkilökohtaisen opastajan 1,5 tunnin ajaksi.



Kun opastusparit on muodostettu, aloitetaan opastus joko yläkerran aulassa tai Broidissa.




Opastajien kokous

Opastuksen jälkeen on vielä opastajien kokous klo 11.30 - 13.00, jossa käsitellään opastuksessa esiin tulleita asioita, ongelmia jaoivalluksia. Tarja on jo usean vuoden ajan pitänyt ansiokkaasti kirjaa kokouksen tapahtumista. Kokouksen jälkeen hän julkaisee Facebookin suljetussa Enterin opastajat-ryhmässä yhteenvedon, jolloin siitä voivat oppia kaikki Eter ry:n opastajat.

Katso tietoa myös muista Enter ry:n opastuspaikoista.