maanantai 15. lokakuuta 2012

Intohimona kielten opiskelu

Vieraiden kielten opiskelun aloitin vuonna 1957 Ikaalisten yhteiskoulussa ensimmäisellä luokalla ruotsin kielellä. Sitä opiskelin koulussa 8 vuotta. Alaluokilla tuli monesti kymppejä todistukseen ja ylioppilaskirjoituksissa laudatur. Siihen aikaan puhumiseen ei paljon kiinnitetty huomiota, joten minunkin taitoni ovat lähinnä kirjallisia. Tampereen yliopistossa opiskellessani jouduin tenttimään muutamia norjan ja tanskan kielisiä kirjoja. Mutta eipä niistä paljon ole jäänyt muistiin.

Saksan opiskelu alkoi toisella luokalla ja kesti 7 vuotta. Saksa ei ollut minulle niin helppoa kuin ruotsin kieli. Ylioppilaskirjoituksissa tein karkean 9 pisteen kielioppivirheen, kun en muistanut, että vene on saksaksi das Boot eikä der Boot kuten pitkän pohdiskelun jälkeen kirjoitin. Siinä meni etukäteen varma laudatur. Saksaa ei ole tullut paljon käytettyä kouluajan jälkeen

Englantia luin koulussa vain kolme vuotta lukiossa ja täytyy todeta, että kirjallinen englannin taitoni oli hyvä. Ylioppilaskirjoituksissa tuli laudatur tästä aineesta. Mutta puhuminen ja puheen ymmärtäminen on taas eri asia. Lukion aikana suoritin myös maksullisen kirjekurssin Englantia luonnonmenetelmän mukaan. Sain siitä arvosanan Good knowledge.

Varsinaisten aineiden lisäksi opiskelin Tampereen yliopistossa myös venäjän kieltä yhden vuoden. Ajattelin, että siitä voisi olla hyötyä myöhemmin. Siihen se sitten melkein jäikin. Kirjaimet vielä joten kuten muistan, mutta en juuri mitään muuta. Sain veljeltäni joululahjaksi venäjänkielisen kirjan, mutta sekin jäi melkein kokonaan lukematta alkua lukuun ottamatta. Teksti oli liian vaikeaa.

Esperantoon perehdyin myös Tampereella opiskellessani. Lainasin kirjastosta Esperantoa luonnon menetelmän mukaan-vihkosarjan. Lueskelin omin päin vihkosarjan läpi. Siitä on nyt noin 40 vuotta aikaa ja melkein kaiken  olen unohtanut, kun en ole sen jäkeen kieltä harrastanut.


Vieraat kielet kiinnostivat minua kovasti. Olisin päässyt opiskelemaan englantia Turun yliopistoon, mutta en mennyt sinne, koska melkein ainoa mahdollisuus olisi ollut opettajan ammatti. Se ei kuitenkaan kiinnostanut minua yhtään. Tietojenkäsittely ja tietokoneet kiinnostivat minua enemmän. Siihen aikaan sanottiin, että atk on tulevaisuuden ammatti ja niinpä valitsin sen alan.

Olin 1960-luvun lopulla harjoittelijana Neste Oy:llä (nykyinen Fortum). Siellä oli myös mieshenkilö, jonka vaimo oli töissä Kustannus Oy Unionissa, joka järjesti edellä mainitsemiani vieraiden kielten kursseja luonnonmenetelmän mukaan. Sain häneltä lainaksi ranskan ja italian kielen kurssimateriaalin. Minun piti palauttaa ne hänelle, mutta jostain syystä ne ovat edelleen minulla.

Ranskan kieltä opiskelin tämän kurssimateriaalin avulla omin päin. Sen verran olen oppinut, että painettua tekstiä ymmärrän melko hyvin, mutta puhuminen ja puheen ymmärtäminen on vaikeaa.

Italian kielen alkeet opiskelin myös omin päin edellä mainitun kurssimateriaalin avulla.

Myöhemmin 2000-luvulla verestin italian kielen taitojani Helsingin työväenopistossa käymällä italian kielen kurssilla yhden lukukauden. Siellä opettaja puhui pääasiassa italiaa ja itsekin piti jonkin verran vastailla kysymyksiin italiaksi. Olen ollut muutaman kerran Italiassa ja tunnen italialaisen mieshenkilön, joka käy usein Suomessa. Hänen kanssaan puhun kuitenkin englantia, koska italian kielen puhetaitoni ei ole kehuttava.

1970-luvun alussa opiskelin myös espanjaa Virkailijain kansalaisopistossa (Nykyinen Helsingin aikuisopisto) yhden lukuvuoden. Silloin matkustelin Espanjassa ja jonkin verran myös puhuin siellä espanjaa. Painettua tekstiä ymmärrän vielä melko hyvin, mutta puhuminen ja puheen ymmärtäminen ei enää tahdo sujua.

Kun kielet ovat kiinnostaneet minua, aloitin vielä vuosi sitten portugalin kielen opiskelun Helsingin työväenopistossa. Nyt on menossa toinen lukuvuosi. Kirjallinen puoli on melko helppoa, mutta puheen ymmärtäminen ja puhuminen on todella vaikeaa. Opiskelemme sekä Portugalin että Brasilian portugalia. Ääntäminen poikkeaa jonkin verran toisistaan ja sanasto on osittain erilaista. Lisäksi ongelmana minulla on, että kieli tahtoo sekoittua italian ja espanjan kieleen.

3 kommenttia:

  1. Yleensä suomalaiset vaikenevat kahdella kielellä, mutta sinä pystyt tekemään sen huomattavasti useammalla.
    Nim. Toinen mykkä kielipää

    VastaaPoista
  2. Oletpas opiskellut montaa kieltä elämän eri vaiheissa. Minä olen nykyään huomannut, että mitä yritän opiskella lisää jotain kieltä, niin toisesta päästä melkein yhtä paljon unohtuu. - Ihmeen suurena virheenä ovat tuota suvussa erehtymistä pitäneet yo-kirjoituksissa. Muistelen, että tavallisesti tuli kuuden pisteen virhe, jos substantiivin suku oli väärin.

    VastaaPoista
  3. Kyllä tuota virhettä itsekin ihmettelin, mutta 9-pisteen virheeksi se katsottiin.

    VastaaPoista