Kirjeenvaihtoa vanhan ajan tyyliin

Kun vieraat kielet ovat kiinnostaneet minua, halusin myös kirjoitella ulkomaalaisten kanssa. Tilasin 1960-luvun lopulla Saksasta vihkosen, jossa oli kirjeenvaihtoon halukkaita henkilöitä osoitteineen ja kuvineen. Kirjoittelin sieltä löytyville useille kymmenille henkilöille. Kirjeenvaihtoa kävin postitse tavallisilla paperikirjeillä, koska silloin ei vielä ollut internetiä ja siihen liittyviä palveluja. Minulla ei ole enää tallessa kirjeitä. Heitin ne pois jossakin vaiheessa, kun ei oikein ollut säilytystiloja.

Ensimmäisenä minulle vastasi sveitsiläinen tyttö, jonka nimeä en enää muista ja jonka kanssa kirjoittelin jonkin aikaa. En kuitenkaan koskaan tavannut häntä.

Armandon lähettämä postikortti

Seuraavana mieleen jäänyt henkilö oli italialainen mies, joka oli kotoisin Italiasta Padovasta. Hänen nimensä oli Armando. Hän oli kovasti kiinnostunut saamaan vaimolleen poronnahkasta tehdyn turkin. Kyselin Stockmannilta ja muista liikkeistä, onko heillä myytävänä sellaisia, mutta aina sain vastauksen, että ei. Niinpä asia jäi sikseen.

Armando oli sotilashenkilö ja siihen aikaan hän työskenteli Riminillä. Tein Riminin matkan ja tapasin hänet siellä. Kävimme hänen autollaan mm. San Marinossa. Tutustuimme myös paikallisiin ravintoloihin ja muihin nähtävyyksiin. Kirjoittelin hänen kanssaan englanniksi ja jonkin verran italiaksi. Viimeksi sain häneltä kortin vuonna 1976, jolloin hän oli Roomassa.

Kävin vuonna 1971 lomamatkalla Rhodoksella ja tapasin siellä ranskalaisen tytön, joka asui Pariisissa.  Hänen nimensä oli Myrna. Sain hänen osoitteensa ja kirjoittelin hänen kanssaan ihan vain ystävänä joko englannin tai ranskan kielellä. Sovimme, että tulen Pariisiin kesällä 1972. Lähdin sitten Pariisin sovittuun aikaan Keihäsmatkojen matkalla. Hotelli oli Pigalle-kadulla. Arvaatte varmaan, keitä siellä tapasi kadun varrella. Soitin hotellista Myrnalta saamaani numeroon. Sieltä vastasi hänen nuorempi sisarensa. Hän sanoi, että Myrna on lähtenyt Marokkoon, josta heidän vanhempansa ovat kotoisin. Hieman ihmettelin tätä. Vaikka kirjoittelin Myrnan kanssa vielä jälkeenpäinkin, ei minulle selvinnyt, miksi hän juuri silloin lähti Marokkoon. Sovin nuoremman siskon kansssa, että tapaan myöhemmin hänet ja hänen espanjalaisen poikaystävänsä. Menin hänen asunnolleen sovittuun aikaan ja kun soitin ovikelloa, vastassa oli vihainen koira ja Myrnan äiti. Yritin selittää hänelle ranskaksi, että tulin tapaaman hänen tytärtään. Vietin sitten yhden iltapäivän Myrnan siskon ja hänen poikaystävänsä kanssa paikallisessa ulkoilmaravintolassa nautiskellen virvokkeita.

Amerikasta minulla oli useita kirjeenvaihtokavereita. Ehkä pitkäaikaisin oli New Yorkin Brooklynissa asuva Milton. Yritin kysellä häneltä ja muiltakin amerikkalaisilta kirjeenvaihtokavereiltani, voisivatko he järjestää minulle lyhytaikaisen työpaikan sieltä. Käytännössä se ei kuitenkaan onnistunut ja niin minulta jäi Amerikka silloin näkemättä. Se oli kiinni joko työluvasta tai viisumista.

Saksasta minulla oli kirjeenvaihtokaveri, jonka nimi oli Konrad. Hän oli minua vanhempi ja hänen kanssaan kirjoitin saksaksi. Mieleeni on jäänyt, että hän kirjoitti kirjeet kirjoituskoneella, kun minä kirjoitin käsin. Minulla ei ollut kirjoituskonetta siihen aikaan.

Lisäksi minulla oli kirjeenvaihtokavereita ainakin Englannista, Intiasta ja Ranskasta muitakin kuin Myrna muutamia mainitakseni.