Mikroharrastukseni varhaisvaiheet

Mikroharrastukseni alkoi 1980-luvun alkupuolella. Kuten olen jo aikaisemmin kertonut ensimmäinen kotitietokoneeni oli Commodore 64. Myin sen melko pian ja hankin tilalle Commodore Amigan. Varsinkin Amiga oli erinomainen pelikone. Itse pelailin jonkin verran, mutta enemmän pelaamisesta oli kiinnostunut poikani. Varsinaista hyötykäyttöä näillä ei juuri ollut. Mutta saipahan tutustua vapaa-ajan tietotekniikkaan ja harjoitella kotitietokoneiden käyttöä.

Myin muutaman vuoden kuluttua myös Commodore Amigan ja ostin tilalle PC:n 1980-luvun loppuoliskolla. Toimin siihen aikaan PC-käyttäjät ry:ssä ja siellä tapasin henkilön, joka hankki tietokoneen komponentteja Aasiasta Hong Kongista ja kokosi niistä itse pöytämikroja. Häneltä ostin ensimmäisen klooni-PC:n.

Kun ensimmäinen PC-mikroni kävi vanhaksi, ostin tilalle uuden kloonimikron Helsingistä halpamyymälästä. Tällaisia hieman epämääräisiä kivijalkamyymälöitä oli Suomessa 1980-luvulla useita. Tein kaupat, mutta mikron toimituksessa oli vaikeuksia. Sain kysellä monta kertaa ja käydä paikan päällä katsomassa, ennen kuin vihdoin sain mikron. Välillä tuntui jo siltä, että en saa tilaamani mikroa ollenkaan.

IBM Portable PC

Ensimmäinen kannettava mikro, jonka hankin itselleni 1980-luvun loppupuoliskolla, oli IBM Portable PC 5155. Tai oikeastaan ei voi puhua kannettavasta vaan raahattavasta mikrosta, sillä se painoi 13,6 kg. Siinä oli 9 tuuman kullanruskea näyttö ja kaksi levykeasemaa, joiden kapasiteetti oli 360 kilotavua. Kovalevyä siinä ei ollut ollenkaan, joten käyttöjärjestelmäkin IBM PC-DOS 2.1 ja muut ohjelmat ladattiin muistiin levykkeeltä. Prosessori oli Intel 8088 ja kellotaajuus 4,77 MHz. Säilytin tätä mikroa pitkään, mutta kun muutin pienempään asuntoon, se oli pakko viedä kaatopaikalle tilan puutteen takia.

1990-luvulla aloin itsekin rakentamaan pöytämikroja osista. Ostin emolevyn, kotelon virtalähteineen, levykeaseman, muistit ja kovalevyn sekä näytön, näppäimistön ja hiiren sieltä, mistä sain ne halvimmalla. Asensin osat yhteen. Tämän jälkeen asensin käyttöjärjestelmän ja muut ohjelmat. Kokosin tällä tavalla kaksi pöytämikroa itselleni. Ihme kyllä kummatkin toimivat heti ensi käynnistyksellä.

Tässä itse kokoamani mikro lattialla vasemmassa reunassa

Ensimmäisen kevyen kannettavan mikron hankin 1990-luvun alkupuolella ja se oli IBM ThinkPadin jokin malli, jonka numeroa en enää muista. Tämän jälkeen ostin 1990-luvun lopulla Compaq Armada M300-nimisen kannettavan mikron. Siinä oli alun perin Windows 98-käyttöjärjestelmä, mutta asensin siihen myöhemmin Windows NT4.0:n. Siinä oli 6 gigatavun kovalevy. Se meni myöhemmin rikki. Minulla oli tallessa siellä lomakuvia ja sain ne pelastettua juuri, ennen kuin kovalevy simahti lopullisesti. Onneksi minulla oli vakuutus ja vakuutusyhtiö korvasi uuden kovalevyn kokonaan. Siinä ei ollut alun perin CD-asemaa, mutta ostin siihen myöhemmin pohjaan kiinnitettävän telakan, joka sisälsi CD-aseman. Tämä läppäri  minulla on vieläkin tallessa.

Olen käyttänyt melkein kaikkia IBM:n ja Microsoftin käyttöjärjestelmiä alkaen PC-DOS:sta ja MS-DOS:sta. Linux-käyttöjärjestelmää olen käyttänyt 1990-luvulta lähtien alkaen Debianilla ja Red Hatilla.

Minulla on ollut useita kymmeniä mikroja elämäni aikana. Tarkka lukumäärä ei ole enää muistissa. Osan olen antanut lapsilleni ja osan olen joutunut viemään kaatopaikalle, kun mikrot ovat olleet niin vanhoja, että niitä ei ole voinut enää käyttää juuri mihinkään eikä ole ollut säilytystiloja. Kallein mikrokokoonpanoni on maksanut yli 20000 markkaa (noin 3500 euroa) sisältäen myös kirjoittimen.

Seuraavassa blogikirjoituksessani käsittelen mikroharrastustani 2000-luvulla.