Tietotekniikkaa kuudella vuosikymmenellä

Minulle ATK on merkinnyt työtä ja toimeentuloa ja samalla se on ollut myös harrastus.

Sain ensikosketuksen ATK:hon eli automaattiseen tietojenkäsittelyyn Tampereen yliopistossa vuonna 1966, jolloin aloitin siellä opintoni. Yksi opiskeluaineistani oli tietojenkäsittelyoppi. Nykyisin käytetään termiä tietotekniikka tai IT-tekniikka tai ICT.

Tampereen yliopiston laskentakeskuksessa oli Elliott 803 B-merkkinen tietokone, jolla suoritimme harjoitustehtävät. Koneen keskusmuisti oli peräti 8192 sanaa ja sanan pituus oli 39 bittiä. Ohjelman suorittaminen oli todella monimutkaista verrattuna nykyaikaan. Ensiksi syötettävä aineisto merkattiin ns. mark sensing- kynällä korteille, joissa oli valmiit lokerot kooditusta varten. Sitten kortit syötettiin laitteeseen, joka teki niistä reikäkortteja eli lävisti niihin reiät.

Reikäkortti

Koska tietokoneessa ei ollut muuta syöttölaitetta kuin reikänauhan lukija, syötettiin reikäkortit seuraavaksi laitteeseen, joka teki niistä 8-kanavaista reikänauhaa. Tämä reikänauha syötettiin sitten tietokoneeseen, joka suoritti ohjelman. Tulostus tapahtui myös reikänauhalle, josta se sitten tulostettiin paperille teleprintterillä.

Vuonna 1970 aloitin vakinaiset työt silloisessa Tietokonepalvelussa (TKP). Aluksi suunnittelin pienempiä kokonaisuuksia, mm. TS-systeemin (työsuhdesysteemin) alkuajon. Myöhemmin sain vastuulleni kokonaisen systeemin eli vuosi-ilmoitusjärjestelmän. 1970-luvun puolivälissä osallistuin suunnittelijana vuosi-ilmoitusjärjestelmän uudistamiseen. Vuosi-ilmoitukset tulostettiin silloin kaikki eräajoina ja käsittely oli peräkkäiskäsittelyä magneettinauhoineen. Ainoana poikkeuksena oli palautusrekisteri, joka oli suorasaantitiedosto eli ns. VSAM-tiedosto. Koska tulostus tapahtui esipainetuille lomakkeille, ei virheitä saanut juuri tapahtua. Yllättävän hyvin selvisimme valtavasta massatulostuksesta.

Vuoden 1980 lokakuussa Ilmarisessa oli tutustumassa turkkilainen mieshenkilö Suomen työeläkejärjestelmään. Meidän piti esitellä käytössä olevia ATK-järjestelmiä hänelle. Niinpä minäkin laadin englanninkielisen esityksen vuosi-ilmoitusjärjestelmästä, jonka sitten esittelin hänelle. Onneksi ei tarvinnut pitää esitystä turkin kielellä. Englanninkielisen esityksenkin laatiminen oli hankalaa, koska erikoistermeille ei tahtonut löytyä englanninkielisiä vastineita.

1980-luvun alussa pääsin sitten toteuttamaan tosiaikajärjestelmiä. Lähdin vuonna 1982 uudistamaan asioimisto- ja konttorijärjestelmää, jonka käyttöliittymä toteutettiin IMS-päätetapahtumilla. Järjestelmä sisälsi myös eräajoja.

Commodore 64 keskusyksikkö

1980–luvun alussa kuvaan astuivat myös kotitietokoneet. Ostin itselleni ensiksi Commodore 64-kotitietokoneen. Myin sen melko pian ja hankin tilalle Commodore Amigan. TKP:hen perustettiin näihin aikoihin mikrokerho ja toimin sen puheenjohtajana vuoden 1980 jälkipuoliskolla ja osallistuin PC-käyttäjät ry:n toimintaan hallituksen jäsenenä. Kun olin työn ohella opiskellut tiedotusoppia, halusin käyttää oppimiani asioita hyödyksi ryhtymällä PC-käyttäjä-lehden päätoimittajaksi. Lisäksi toimin TKP:n henkilöstölehden Tavukanavan toimittajana. Kirjoitin lehteen kolumnia otsikolla Tapsan mikromietteitä. Tämä kaikki oli vapaaehtoista toimintaa enkä saanut siitä mitään palkkaa.

Vuoden 1991 lopulla koko Ilmariselle Tietokonepalvelussa töitä tehnyt osasto siirrettiin Ilmariseen minä mukaan lukien. Ilmarisessa tutustuin sovelluskehittimiin. Ensiksi opettelin Cobol-Workbenchin, jolla uudistin työsuhdesysteemin tulosteita. Myöhemmin osallistuin lisäeläkesäätiöjärjestelmän uudistamiseen, jolloin käytin Composer-sovelluskehitintä (myöhemmmin nimeltään COOL:Gen).

1990-luvulla internet alkoi kiinnostaa minua. Hankin itselleni internet-yhteyden ja opiskelin HTML-kielen, jolla tein vuonna 1995 oman kotisivun. Vaikka yhteydet olivat hitaita (aluksi minulla oli käytössä hidas modeemi ja myöhemmmin ISDN-yhteys), harrastin videokeskusteluja mm. amerikkalaisten, australialaisten ja etelä-afrikkalaisten kanssa.

2000-luvun alussa ympyrä sulkeutui ja palasin jälleen vuosi-ilmoitusten pariin. Vuosi-ilmoitusjärjestelmä uusittiin ja sen käyttöliittymä toteutettiin Javalla (J2EE). Näin pääsin myös Java-sovellusten pariin. Vuoden 2005 alussa tapahtui jälleen uusi siirto. Melkein kaikki tietotekniikkahenkilöt siirrettiin Ilmarisesta uuteen yhteisyritykseen TietoIlmariseen minä mukaan lukien. Samat työt jatkuivat uudessa yrityksessä eläkkeelle siirtymiseeni saakka.

Vaikka jäinkin eläkkeelle, tietotekniikkaharrastus on jatkunut vapaaehtoistyön merkeissä.